Markkinamekanismilla on väliä

Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Kreikan hyväksyminen Euroopan rahaliiton jäseneksi vuonna 2001 oli virhe. Rehnin kommentti on rohkea, sillä se avaa ovia laajemmalle eurojärjestelmän kritiikille. Kun Portugalin, Espanjan ja Italian taloudellinen syöksykierre pahenee, voi Rehn joutua tulevaisuudessa kyseenalaistamaan myös näiden maiden jäsenyyden ja samalla koko yhteisvaluutan mielekkyyden. 

Kuten tiedetään, oli eurooppalaisen yhteisvaluuttan tarkoitus saattaa loppuun Euroopan taloudellinen integraatioprojekti, joka rakentui ajatukselle yhtenäisistä sisämarkkinoista. Ajatus vapaiden markkinoiden kaikkivoipaisuudesta korostui 1980-luvulta alkaen yleiseurooppalaisessa talousideologiassa. Niin tavaroiden, pääoman kuin työvoimankin haluttiin liikkuvan Euroopassa vapaasti maiden välillä. Markkinoiden toimintaa häiritsevistä instituutioista, kuten pääomakontrolleista, tulleista ja työvoiman liikkuvuutta rajoittavista säädöksistä oli päästävä eroon mahdollisimman nopeasti.

Myös yhteisvaluutan nähtiin sujuvoittavan markkinoiden toimintaa: kun Euroopan sisällä kauppaa käyvien yritysten transaktiokustannukset pienenisivät ja valuuttakurssiepävarmuus poistuisi yhteisen valuutan myötä, toimisi eurotalous entistä tehokkaammmin ja kasvuedellytykset paranisivat huomattavasti. Lopulta juuri nämä argumentit olivat keskeisiä, kun eurovaluuttaa ajettiin läpi poliittisesti Euroopan unionin jäsenmaissa.

Onkin irvokasta, että yhteisvaluuttakuumeessaan vapaisiin markkinoihin ja markkinamekanismin toimivuuteen vahvasti luottaneet ”talousmiehet” ja poliittiset päätöksentekijät päättivät luopua kokonaan merkittävästä alueiden välistä taloudellista tasapainoa tuottavasta markkinamekanismista, vapaasti kelluvista valuutoista. Vaikka monet näkivät tämän ongelmana, alueiden voimakkaan markkinaehtoisen konvergenssin uskoteltiin korjaavan riittävästi alueiden välisiä epätasapainoja. Muiden markkinamekanismien toiminnan nähtiin siis korvaavan valuuttakurssimekanismin luopumisesta aiheutuneet vahingot.

Todellisuus oli kuitenkin tällä kertaa tarua karumpaa. Kun euroalueeseen liittyneiden eteläisen Euroopan maiden vaihtotaseiden alijäämät kasvoivat, mikään markkinamekanismi ei aktivoitunut kehityskulun kääntämiseksi. Jos mailla olisi ollut oma vapaasti kelluva valuutta, olisi vaihtotaseen alijäämien kasvu heikentänyt valuutta-alueen ostovoimaa suhteessa muihin valuutta-alueisiin. Valtioiden valuuttakurssi olisi siis heikentynyt. Tällöin valuutta-alueella tuotetut tuotteet olisivat tulleet suhteellisesti edullisemmiksi, mikä olisi automaattisesti lisännyt tuotteiden kysyntää ja alkanut supistaa vaihtotaseen alijäämää.

Näyttää siis siltä, että vaikka Euroopan talousprojekti on viimeiset vuosikymmenet perustunut ajatukselle vapaista markkinoista, on Euroopassa onnistuttu poliittisilla päätöksillä kumoamaan yksi tärkeimmistä taloudellista tasapainoa tuottavista markkinamekanismeista. Finanssikriisin jälkeinen myllerrys on osoittanut, että ilman valuuttakurssimekanismia Euroopan talouden sisäisiä epätasapainoja joudutaan korjaamaan käsityönä eli poliittisen järjestelmän kautta tapahtuvin tulonsiirroin. Eurointoilijat ja talousprojektin edistäjät ovat näin ollen ajaneet itsensä erittäin hankalaan asemaan ja koko integraatioprojektin uskottavuus on vaakalaudalla.

Jussi Ahokas

About these ads

One response to “Markkinamekanismilla on väliä

  1. Ville Valpio huhtikuu 13, 2012 10:59 am

    ”Kun euroalueeseen liittyneiden eteläisen Euroopan maiden vaihtotaseiden alijäämät kasvoivat, mikään markkinamekanismi ei aktivoitunut kehityskulun kääntämiseksi. Jos mailla olisi ollut oma vapaasti kelluva valuutta, olisi vaihtotaseen alijäämien kasvu heikentänyt valuutta-alueen ostovoimaa suhteessa muihin valuutta-alueisiin. Valtioiden valuuttakurssi olisi siis heikentynyt. Tällöin valuutta-alueella tuotetut tuotteet olisivat tulleet suhteellisesti edullisemmiksi, mikä olisi automaattisesti lisännyt tuotteiden kysyntää ja alkanut supistaa vaihtotaseen alijäämää.”

    Tämän lisäksi valtion rahoitustarpeet olisi voinut kätevästi hoitaa omasta keskuspankista juuri tulostetuilla biteillä myös heikentäen valuutan arvoa (lisäten ulkomaista kysyntää) eikä valtion tarvitsisi ottaa lainaa yksityisiltä pankeilta ja maksaa korkotuottoja yksityishenkilöille.

    EMUhan on juuri vapaata markkinataloutta vastaan, koska lainamarkkinat ovat yksityispankkien monopoli – EKP eikä kansalliset keskuspankit saa lainata rahaa valtioille. Kansallisvaltioiden kannattaisi ehdottomasti ottaa käyttöön oma valuutta sekä maksaa julkisen sektorin kaikki palkat ja laskut tällä valuutalla. Nykyisen tietoyhteiskunnan aikana ei mikään estä pitämästä yhtä tai useampaa valuuttaa käytössä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 2 459 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: