Velkakrapula helpottaa?

Blogissa on seurattu tasaisin väliajoin Yhdysvaltojen talouden velkarakenteiden kehitystä. Maailman suurimman talouden kasvu ja tulevaisuuden kasvuedellytykset heijastuvat myös muiden alueiden taloudelliseen kehitykseen. Kun velan määrän kasvu määrittelee Yhdysvaltojen talouskasvua, voidaan velkatilastoja analysoimalla haarukoida koko maailmantalouden lähiaikojen kehityssuuntaa.

Uusin Yhdysvaltojen keskuspankin tuottama Flow of Funds -tilasto yltää vuoden 2011 loppuun.  Kuviossa 1 on esitetty kokonaisvelkamäärän kasvu ja yksityisen sektorin velkamäärän kasvu vuosien 1986 ja 2011 välisenä aikana. Kuviosta havaitsemme, että vuoden 2011 lopulla Yhdysvaltojen talouden velkamäärä kasvoi absoluuttisesti eniten sitten finanssikriisin alkamisen. Vaikka julkisen sektorin velkaantuminen oli velan lisääntymisen taustalla, pysähtyi myös yksityisen sektorin velanvähentäminen vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä.

Kuvio 1. Velan määrän kasvu Yhdysvaltojen taloudessa vuosina 1986-2011 (miljardia dollaria).

Kuviosta 2 nähdään, että yksityisen sektorin velkaantuminen ei ollut vuoden viimeisellä neljänneksellä enää ainoastaan yritysten varassa, vaan myös kotitaloudet lisäsivät hieman absoluuttista velkamääräänsä. Tätä ei ole tapahtunut sitten vuoden 2008 toisen neljänneksen. Reaalitalouden sektorit ovat siis muuttuneet velanvähentäjistä velanlisääjiksi, mikä on merkki talouden epävarmuuden vähenemisestä ja taloustilanteen vakaantumisesta. Jatkuessaan pidempään yksityisen sektorin velkaantuminen tulee helpottamaan myös julkisen sektorin rahoitustilannetta, minkä viimeisten neljännesten kehityskin osoittaa.

Kuvio 2. Velan määrän kasvu sektoreittain Yhdysvaltojen taloudessa vuosina 1986-2011 (miljardia dollaria).

Maailmantalouden kasvun kannalta Yhdysvaltojen velkarakenteiden kehitys vaikuttaa lupaavalta ja antaa perusteita viime vuoden lopun ennusteita optimistisemmille kasvuennusteille. Vaikka viitteitä paremmasta on, ei Yhdysvaltojen talouden ongelmia ole vielä syytä julistaa voitetuiksi. Esimerkiksi Euroopan talousongelmien lisäämä epävarmuus voi kääntää kehityksen suunnan nopeastikin. Ei olekaan ihme, että Euroopan talouskriisi sai osakseen suurimman huomion viime viikonlopun IMF:n ja Maailmanpankin kevätkokouksessa.

Jussi Ahokas

About these ads

4 responses to “Velkakrapula helpottaa?

  1. Tiina huhtikuu 24, 2012 6:35 pm

    Ainakin siellä otetaan nyt kuulemma paljon opintolainoja. Entä sitten kun opintoja vastaavaa työtä ei löydykään?

  2. Ville J. Koivisto huhtikuu 24, 2012 8:23 pm

    Mitäs mieltä olet Ahokas siitä, että kannattaako valtion ihan oikeasti maksaa korkoa yksityisille liikelaitoksille lainaamastaan rahasta vai kannattaisiko valtion ennemmin painaa tarvitsemansa rahoitus omassa keskuspankissaan saman verran mitä nyt lainattaisiin markkinoilta?

    Entä kannattaisiko valtion painaa rahaa kaikkiin tärkeisiin ja välttämättömiin hankintoihin sen sijaan, että raha lainattaisiin yksityisiltä liikepankeilta, josta tulisi maksaa korkoa?

    Entä kannattaisiko valtion lainata rahaa maksukykyisille kansalaisilleen asunnon hankkimista varten sen sijaan, että kansalaiset joutuisivat lainaamaan rahat yksityisiltä liikelaitoksilta ja maksaa rahasta korkoa?

    • rahajatalous huhtikuu 25, 2012 12:51 pm

      Kannatan valtion kulutuksen funktionaalista rahoitusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raha- ja finanssipolitiikkaa harjoitetaan niin, että demokraattisesti päätetyt taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet saavutetaan. Ei valtion tarvitse välttämättä korotta maksuvälinettä keskuspankista saada, mikä vaikeuttaisi huomattavasti rahapolitiikan harjoittamista. Korko tulee kuitenkin asettaa sopivalle tasolle kokonaiskysynnän tason ja lainanottohalukkuuden näkökulmasta. Tärkeintä joka tapauksessa on, ettei rahoituksen niukkuudella koskaan perustella tietyn politiikkatavoitteen hylkäämistä, sillä viimekädessä valtiolla ei tällaista rahoitusrajoitetta ole.

      Jussi

      • Ville Valpio huhtikuu 27, 2012 9:36 am

        ”Tärkeintä joka tapauksessa on, ettei rahoituksen niukkuudella koskaan perustella tietyn politiikkatavoitteen hylkäämistä, sillä viimekädessä valtiolla ei tällaista rahoitusrajoitetta ole.”

        Oikein hyvin sanottu siellä takarivissä.

        Vaihtoehtojahan valtion rahoitukselle on, mutta silti Vanhaset, Kataiset, Uprilaiset, Merkelit, Sarkozyt, Klonkku (EU-pressa) jne jne väittävät, ettei yksityisiä sijoittajia saa suututtaa, vaan jotta saataisiin lainaa tulevaisuudessa alhaisilla koroilla, niin nyt pitää leikata ja saada valtion budjetti kuriin.

        Ihan hyvin voitaisiin säätää laki, joka mahdollistaisi rahan painamisen valtion omasta painokoneesta, jolla budjettivaje saataisiin ihan yhtä hyvin kuriin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 804 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: