Weimarin Saksa ja hyperinflaatio

jatkojatkoHelsingin Sanomien mielipidepalstalla käyty keskustelu valtionvelan ongelmallisuudesta ja valtion keskuspankkirahoituksesta päätyi odotetusti Weimarin Saksa -kortin heilutteluun, kun Kuntien Takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen otti osaa ajatustenvaihtoon.  Maanantain (3.2.2014) lehdessä Niemeläinen vihjaili, että esittämäni keskuspankin tuki valtion maksukyvylle johtaisi lopulta väistämättä hyperinflaatioon, kuten kävi Saksassa 1920-luvulla. Lisäksi Niemeläinen esitti, että juuri hyperinflaatiokausi loi Saksassa edellytykset kansallissosialistien valtaan nousulle. Lue lisää

Vielä valtionvelan ongelmallisuudesta

jatkoViime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitukseni valtionvelan ongelmallisuudesta poiki keskustelun, kun tutkijatohtori Tuomas Malinen kirjoitti lehteen kriittisen vastauksen. Malinen kyseenalaistaa näkemykseni, jonka mukaan Japanin velkakestävyys ei liity siihen, että rahapoliittisesti suvereenina valtiona Japani voi tarvittaessa maksaa maksujaan omasta keskuspankista lainaamalla. Malisen mukaan Japanin velkakestävyys sen sijaan johtuu siitä, että valtio on velkaantunut ensisijassa kotimaahan. Ilmeisesti ajatus on se, että kotimaiset rahoittajat ovat ulkomaisia rahoittajia suopeampia omaa valtiotaan kohtaan, minkä vuoksi ne eivät vaadi valtiolta korkeita korkoja. Lue lisää

Kehittyvien talouksien kurimus

hardtimesKun Yhdysvaltojen keskuspankki viime syksynä alkoi vihjailla luopuvansa vähitellen niin kutsutusta määrällisen helpottamisen ohjelmasta, globaalit rahoitusmarkkinat alkoivat välittömästi etsiä uutta järjestystä. Ennen kaikkea liikehdintä näkyi niin sanottujen kehittyvien talouksien pääoma- ja valuuttamarkkinoilla. Kun finanssikriisin ja eurokriisin aikana pääomavirrat suuntautuivat kasvavissa määrin näihin talouksiin, on suunta syksyn jälkeen kääntynyt. Lue lisää

Valtionvelan kasvu ei aina ole taloudellinen ongelma

hesariSuomen valtion kuluvan vuoden talousarviota käsitelleessä jutussa (HS 12.1.2014) keskityttiin erityisesti valtion velkaantumiseen. Jutusta sai kuvan, että valtionvelan kasvu on yksiselitteisesti taloudellinen ongelma. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Lue lisää

Rahapolitiikasta ja finanssipolitiikasta

wsjSekä monet Raha ja talous -blogin ystävät sekä vihamiehet ovat ymmärtäneet väärin keskeiset politiikkasuosituksemme. Koska analyysimme korostaa rahan merkitystä kapitalistisessa taloudessa, monet tuntuvat ajattelevan, että pidämme rahapolitiikkaa talouspolitiikan keskeisimpänä välineenä. Tämä on kuitenkin virheellinen tulkinta: edustamme jälkikeynesiläistä näkemystä, jonka mukaan nimenomaan finanssipolitiikka on talouspolitiikan keskeisin väline ja rahapolitiikka on usein melko vähämerkityksellistä. Lue lisää

Augusto Graziania muistaen

agrazProfessori Augusto Graziani, yksi italialaisen rahankiertokoulukunnan keskeisistä hahmoista, menehtyi viime viikolla Napolissa. Monille jälkikeynesiläisille tutkijoille, kuten myös tämän blogin kirjoittajille Graziani on ollut tärkeä esikuva ja hänen tuotannon rahateoriaa käsittelevät kirjoituksensa keskeisiä opinkappaleita. Lue lisää

Kysyntävaje ja talousteoria

keynesVuosi 2013 oli käänteentekevä suomalaisessa talous- ja yhteiskuntapolitiikassa. Viime vuonna käsitys siitä, että Suomen talouden ongelmat johtuvat lähes yksinomaan talouden ”rakenteellisista” tekijöistä löi itsensä läpi niin mediassa kuin puoluepolitiikassakin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kokonaiskysynnän merkitys sivuutettiin täydellisesti talouspoliittisessa keskustelussa. Samalla talouspoliittinen keskustelu siirrettiin koskemaan ainoastaan sitä, millaisilla rakenteellisilla uudistuksilla saataisiin eniten lisättyä työvoiman tarjontaa ja kurottua umpeen kestävyysvajetta. Uudistusten kysyntävaikutuksesta ei ollut enää juuri kukaan kiinnostunut. Lue lisää

Professori Korkman ja eurooppalainen yhteisvaluutta

eurokirjaTällä hetkellä Aalto-yliopiston professorina toimivan Sixten Korkmanin kirja eurosta ja eurokriisistä  julkaistiin lokakuussa. Perinpohjaisesti eurojärjestelmän taustoja sekä eurokriisin vaiheita käsittelevä teos on varmasti yksi mielenkiintoisimmista suomenkielisistä yhteisvaluuttaa ja valuutta-alueen ongelmia käsittelevistä tietokirjoista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat piti teosta niin mielenkiintoisena, että pyysi EU:n talouskomissaari Olli Rehniä arvostelemaan teoksen välittömästi sen ilmestymisen jälkeen.
Lue lisää

Tuotantofunktio tuotannon rahateoriassa

rahatuotantoValtavirtaisessa talousteoriassa kansantalouden kokonaistuotantoa kuvataan yleensä niin kutsun tuotantofunktion avulla. Yksinkertaistetusti kokonaistuotannon (Y) voidaan katsoa muodostuvan työpanoksesta (L), pääomapanoksesta (K) sekä tuottavuustekijästä (A), jolloin tuotantofunktio voidaan kirjoittaa

Y = F (A, K, L).

Käytännössä tuotantofunktio ilmaisee, että mitä enemmän taloudessa tehdään työtä, mitä enemmän tuotannossa hyödynnetään pääomaa (kuten koneita ja tehdasrakennuksia) ja mitä tehokkaammin työtä tehdään, sitä suuremmaksi muodostuu taloudessa tuotettu hyödykkeiden määrä ja arvonlisäys. Lue lisää

NAIRUsta – vielä kerran

epäkoherenttiPidin muutama viikko sitten järjestetyssä Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaarissa esitelmän, jossa kiistettiin Sayn lain ja siitä tehtyjen modernien muotoilujen paikkansapitävyys. Sayn laiksi kutsuttu oppi siitä, että ”tarjonta luo oman kysyntänsä”, on ollut keskeinen osa ortodoksista makrotalousteoriaa jo yli 200 vuoden ajan. Nykyään valtavirtaekonomistit katsovat, että Sayn laki pitää paikkansa pitkällä aikavälillä. Sen sijaan lyhyellä aikavälillä voi heidänkin mielestään ilmetä kysyntäongelmia. Lue lisää

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 1 804 muun seuraajan joukkoon