Velka Amerikassa

Yhdysvaltojen velkarakenteen kehityksestä on jälleen saatavilla uutta tietoa, kun Federal Reserve julkaisi vuoden 2010 viimeistä neljännestä koskevat tiedot Flow of Funds -tilastossaan. Kuten tässä blogissa on aiemmin esitetty, on velkarakenteiden analysointi erinomainen keino arvioida talouden kehitysnäkymiä yleisemminkin. Kuviossa 1 on kuvattu eri velkakomponenttien muutokset neljännesvuosittain vuosien 1986 ja 2010 välisenä aikana. Kuviosta nähdään kuinka 1990-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen rahoitussektorin sekä kotitalouksien velan määrän kasvu kiihtyi tasaisesti vuoteen 2006 asti, jolloin kotitalouksien velkaantuminen alkoi hidastua. Vuoden 2008 aikana rahoitussektorin velkaantuminen pysähtyi kuin seinään, kun paniikki sai vallan globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Samanaikaisesti myös yritysten velkaantuminen pysähtyi ja kääntyi negatiiviseksi vuoden 2009 aikana aiheuttaen komplikaatioita reaalitalouteen ja työmarkkinoille.

Kuvio 1. Velkakomponenttien muutos neljännesvuosittain Yhdysvalloissa vuosina 1986-2010

Kun velanluonti yksityisellä sektorilla tyrehtyi, oli julkisen sektorin otettava Yhdysvaltojen talous kannateltavakseen. Ilman julkisen sektorin velan määrän kasvussa tapahtunutta hyppäystä olisi talouden kokonaisvelka edelleen laskussa Yhdysvalloissa, vaikka vuoden 2010 aikana yritysten velkaantuminen kääntyi jo selvään kasvuun. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä myös kotitalouksien velan määrän vähentyminen hidastui selvästi ennen kaikkea kulutusluottojen voimakkaan kasvun seurauksena. Sen sijaan rahoitussektorilla velan vähentäminen nopeutui edellisestä neljänneksestä, mikä kertoo osaltaan rahoitusmarkkinoilla edelleen vallitsevasta epävarmuudesta. Yhdysvaltojen talouskasvun kannalta velkarakenteiden kehitys on kuitenkin suotuisaa tällä hetkellä, sillä lähes kaikkien suoraan reaalitalouden kokonaiskysyntään vaikuttavien velkakomponenttien muutokset olivat vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä positiivisia. Siksi ei olekaan yllättävää, että Yhdysvaltojen talouden kasvu voimistui edelleen kyseisellä neljänneksellä.

________________________________________________________________

Kuvio 2. Kokonaisvelkamäärän ja nimellisen BKT:n kehitys Yhdysvalloissa 1986-2010 (1986/Q1 = 100)

Mainokset

7 responses to “Velka Amerikassa

  1. auvo rouvinen maaliskuu 15, 2011 6:14 am

    Yks graafi jota tähän juttuun kaipaisin. USA kokonaisvelan määrä ja talouskasvu. Siitä näkisi yhdellä silmäyksellä asioiden yhteyden.

    Sit vielä toinen, sellainen jossa näkyisi velka + setelipaino ja talouskasvu. En yleensä perusta kuvista ellei niissä esiinny alastomia naisia mutta nuo kaksi kiinnostaisi.

    Mietin tuon kasvun ylläpitoa ja rahan määrää. Rahaahan on paljon, ellen väärin muista niin viisi kertaa enemmän kuin reaaliomaisuutta, se vaan haihtuu nopeasti reaalitaloudesta keinottelu talouteen. Keinottelu rahalla ei nähdäkseni ole mitään positiivista merkitystä talouden kannalta, paremminkin epävakautta luova elementti.

    Elikkä miten ihmeessä saamme tuon keinottelurahan muuttumaan hyödylliseksi taikka ainakin ei haitalliseksi. Tobinin vero hidastaisi liikkeitä mutta mikäli evoluutio pysähtyy, seuraa revoluutio. Pitkä vakaa kausi ja sitten suuri muutos kun tuotto odotus tai tappion pelko on suurempi kuin veron tuoma kaupankäyntikustannus.

    Hitto, pitäsi kyetä kehittämään toimiva globaali talousmalli joka olisi joko niin selkeä että se hyväksyttäisiin tai niin hämärä että hyväksyttäisiin siksi ettei tajuta. että siinäpähän teette, minulla on vaalit voitettavana, en jouda.

  2. Aki Tetri maaliskuu 16, 2011 12:41 pm

    Hei,

    Kiitokset taas valaisevasta esimerkistä. Olen seurannut aktiivisesti blogianne, ja uskaltaisin esittää ns. lukijatoiveen. Japanin traagisten tapahtumien seurauksena maan infrastruktuuri on rakennettava monin paikoin uudelleen. Japanin valtio on kuitenkin velkaantunut jo valmiiksi todella pahasti (siinä ei Sailaksen ja kumppaneiden 60% BKT:sta riitä). Samaan aikaan näyttää siltä, että säästäväiset japanilaiset kotitaloudet ja yritykset alkavat kuluttaa entistä enemmän. Koska Japanin valtion tarvitsemaa rahoitusta on tulevaisuudessa todennäköisesti entistä kalliimpaa hakea markkinoilta (vaikka korko onkin tällä hetkellä alhainen) näyttää siltä, että keskuspankkirahoitus on valtion ainoa (inhimillinen) tie ulos rahoituskriisistä. Olisi kiintoisaa kuulla, millä edellytyksillä näette Japanin siirtyvän keskuspankkirahoitukseen, ja millä edellytyksin pelottava ”hyperinflaatio” sitten loppujen lopuksi vältetään. Voisiko Japani olla esimerkki onnistuneesta, uudenlaisesta talouspolitiikasta, josta Eurooppakin voisi ottaa tulevaisuudessa mallia?

    Aki

    • rahajatalous maaliskuu 20, 2011 9:05 am

      Hei Aki,

      ja kiitokset lukijatoiveesta. Japanin katastrofia seuraava uudelleenrakennus ja muu kriisin jälkihoito vaatii runsaasti sekä nimellisiä että reaalisia resursseja. Vaikka yksityisistä vakuutusrahastoista saataneen joku osa tarvittavasta rahavarallisuudesta, jäänee suurin osa kuluista valtion kannettavaksi. Jos Japanissa olisi hyväksytty Euroopan Unionissa määritelty ja Suomessa kovasti kunnioitettu rahoitusrajoite valtion kulutuksen lähtökohdaksi, olisi tuhoalueiden jälleenrakentamisesta luovuttava kokonaan.

      Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan, mikäli japanilaista kulttuuria yhtään tunnen. Valtio rahoittaa tulevaisuudessaakin kulutustaan ottamalla velkaa ja Japanin keskuspankki takaa maan talouden maksujärjestelmän toiminnan lisäämällä liikenteeseen riittävän määrän keskuspankkirahaa. Tällä tavalla tuhojen korjaamiseen suuntautuva valtion kulutus tulee mahdolliseksi. Tämä tietysti saa Euroopassa luodun rahoitusrajoitteen näyttämään entistä oudommalta ratkaisulta.

      Palaamme ehkä aiheeseen laajemman kirjoituksen muodossa tulevaisuudessa.

      Jussi

  3. Timo Karjalainen maaliskuu 16, 2011 8:17 pm

    Hei, En ymmärrä Auvon ilmaisua ”Rahaahan on paljon, ellen väärin muista niin viisi kertaa enemmän kuin reaaliomaisuutta” . Raaliomaisuuden määrä tai oikeammin arvo mitataan myös rahalla (ja samalla valuutalla) sikäli kuin sitä on tarpeen ylipäätään mitatata. Esim. kaupanteossa tämä tarve syntyy. Voiko rahan määrää ja reaaliomaisuuden määrää kansantaloudessa siis mitata objektiivisesti erikseen? Jos rahaa on suhteessa reaaliomaisuuteen kansantaloudessa liikaa, eikö rahan arvo silloin yksinkertaisesti vain alene eli inflaatio, kilpailu ja kansantalouden suorituskyky jne. hoitavat rahan määrän ja sitä vastaavan reaaliomaisuuden tasapainotuksen liki automaattisesti, kuten Zimbabvessa tai Weimarin tasavallassa on tapahtunut. Euroalueella tämä ei ole mahdollista, joten euroalue varmaankin hajoaa.

    USA kokonaisvelan määrän ja talouskasvun suhde – Jussin lisäämä kuvio – on minusta muodoltaan looginen. Käyrien välisen ”gapin” huolestuttavalta näyttävä kasvu ei välttämättä ole huolestuttavaa, mutta se voi olla sellainen. Minusta gappi johtuu yhtäältä siitä, että kaksi suuretta kuvataan suhteellisella asteikolla ja toisaalta siitä, että varakkaalla – jolla on paljon omaisuutta – on enemmän varaa velkaantua kuin köyhällä. Näiden syiden takia on minusta loogista, että BKT:n suhteellinen eli prosenttuaalinen kasvu on pitkässä juoksussa hitaampaa kuin velan suhteellinen kasvu rikkaassa kansantaloudessa kuten USA:ssa.

    Jos samoja suureita kuvattaisiin absoluuttisilla asteikoilla, luulen, että seuraava logiikka tulisi paremmin kuvattua ja sisäistettyä. Alla vertaan vain ajatuskokeella rikasta ja köyhää ajatuksia kirvoittaakseni.

    Rikkaan kansantalouden ( tai yksityistalouden) varallisuuden arvo olkoon arviolta 1000 rahayksikköä hetkellä t1. Talous ansaitsee vuodessa 1%:n eli 10 rahan verran lisätuloa. Prosenttiluku kuvaa siis kansantulon ( parempi mittari kuin BKT) kasvua suhteessa varallisuuden arvioituun määrään. 10 rahaa kuvaa kansantulon kasvua absoluuttisena suureena. Talous säästää tai investoi tulostaan 30 % eli 3 rahaa. (Loput kulutetaan palveluihin ja kulutustavaroihin) Omaisuuden kuluminen (poistot jne.) olkoon säästöistä kolmannes eli 1 rahaa. Näin vuoden päästä rikkaan varallisuuden reaaliarvo on arviolta 1002 rahaa eli se on kasvanut mukavasti 0,2 % vuodessa, mikä on rikkaalle paljon.

    Köyhällä olkoon varallisuuden arvo 200 rahayksikköä hetkellä t1.
    Köyhä ansaitsee vuodessa 5% ( 10 rahaa) lisää tuloa eli absoluuttisesti saman verran kuin rikas. Ansiot ovat kuitenkin suhteessa köyhän varallisuuden määrään viisi kertaa niin suuret kuin rikkaalla, joten köyhä varmaankin subjektiivisesti kokee vaurastuvansa rikasta enemmän . Köyhäkin säästää tai investoi tulostaan 30 % eli 3 rahaa. (Loput kulutetaan palveluihin ja kulutustavaroihin) Omaisuuden ”kuluminen (poistot jne.) olkoon köyhälläkin säästöistä 1 rahaa. Näin vuoden päästä köyhän varallisuuden reaaliarvo on 202 eli köyhän varallisuus on kasvanut mukavasti 1 %:n vuodessa eli suhteessa viisi kertaa niin paljon kuin rikkaalla.

    Absoluuttisesti varallisuus kasvoi rikkaalla ja köyhällä vuodessa saman verran. Se on tietenkin paljon totuudenmukaisempi tieto kuin suhteellista muutosta kuvaava tieto, joka harhauttaa ihmismieliä luulemaan, että köyhän tulojen ja varallisuuden kasvu olisi ”viisi kertaa suurempi” kuin rikkaan, jolloin rikkaan pitäisi ”ryhdistäytyä” ja vaatia itselleen vähintään samat prosentuaaliset korotukset kuin köyhäkin ”saa”, jotta hajurako rikkaan ja köyhän välillä säilyisi ”ennallaan”.

    Taloustitieteiden ehkä suurin tietoteoreettinen ongelma on se, että taloustieteessä sotketaan mielin määrin yhtäältä suhteelliset ( sekä subjektiiviset ”musta tuntuu”-suureet) ja absoluuttiset objektiviiset suuret sekä toisaalta ihmisten toimista riippuvat ja ihmisten hallinnassa olevat seikat sekä ihmisten toimista riippumattomat ihmisille annetut seikat. Auvon peräänkuuluttamassa ” toimiva globaalissa talousmallissa” pitäisi ainakin noiden neljän asian suhteet saada ”hyvin” eli riittävänm totuudenmukaisesti hallintaan.

    • rahajatalous maaliskuu 20, 2011 9:24 am

      Ehkäpä tuon velan määrää ja nimellistä BKT:ta kuvaavan kuvion opetuksena on se, että viimeisen vuosikymmenen aikana velan määrän kasvu on ollut huomattavasti nopeampaa kuin vuosittaisen BKT:n kasvu. Tähän tietysti kaikki taloustieteilijät tarttuvat toteamalla, ettei virtasuureita ja varantosuureita ole syytä verrata keskenään (omenat ja appelsiinit).

      On kuitenkin niin, että BKT:n kuvaamat nimelliset virrat syntyvät nimenomaan olemassa olevan rahavarallisuuden eli varannon liikkeistä. Tällöin voidaan olettaa, että varannon eli velkamäärän kasvaessa (endogeenisesti) myös virta eli vuosittainen arvonlisäys kasvaa. Kun velkamäärä kasvaa huomattavasti nopeammin kuin nimellinen BKT, voidaan olettaa, että suurin osa syntyneestä rahavarallisuudesta on kulkeutunut (Yhdysvaltain) tuotantojärjestelmän ulkopuolelle. Tästä osan selittää maan vaihtotaseen alijäämä. Suurempi merkitys on kuitenkin rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisella laajenemisella, minkä seurauksena valtaosa talouden rahavarallisuudesta on kulkeutunut reaalitalouden ulkopuolelle. Talouden kokonaiskysynnästä merkittävä osa kohdistuu siis muualle, kuin Yhdysvalloissa tuotettuihin tavaroihin ja palveluihin.

      Jussi

  4. auvo rouvinen maaliskuu 22, 2011 7:06 am

    Joo, raha pakenee reaalitaloudesta keinottelutalouteen jossa on syntynyt suurehko kupla. Siis tuohon rahan ja omaisuuden määrään kommentti.

    Kuviosta en osaa todeta muuta kuin että velka ja bkt näyttävät kasvavan todellakin suhteessa velka 2 : bkt 1.

    Eräs seikka on kuitenkin huomioitava, tuo aikaväli on kokonaan Reganilaista aikaa. Siis talous oli siirretty uusliberalistiseen malliin. Kuviosta ei näy Keynesiläinen kausi toisen maailmansodan ja Reganin välissä. Silloinhan suurituloisten veroaste oli ajoittain 90% ja teollisuus paljon merkittävämpi osa taloutta.
    USA veroasteet
    http://en.wikipedia.org/wiki/Income_tax_in_the_United_States

    Hitto, tuossa on pariksi viikoksi miettimistä kunhan vaaleista pääsee eroon. Toivottavasti en mene läpi, jää aikaa ihan järkevälle puuhastelulle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: