Suomi vapaamatkustajana

EMU-alueen kriisin kärjistyttyä vuoden 2010 aikana syytökset holtittomasta taloudenpidosta ovat lennelleet läpi Euroopan. Erityisesti EMU-alueen pohjoisissa ylijäämämaissa, kuten Saksassa ja Suomessa ollaan vakuuttuneita siitä, ettei koko kriisiä olisi syntynyt ilman etelän EMU-maiden vastuuttomuutta. Jos kaikki maat olisivat pitäneet kiinni jo Maastrichtin sopimukseen kirjatuista julkisen sektorin alijäämien ja julkisen velan määrän rajoitteista, olisi Euroopan talous- ja rahaliitto edelleen suuri menestystarina.

Kuten olemme aiemmin osoittaneet, ei tällaisella ajattelulla ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Vaihtotaseeltaan kroonisesti alijäämäiset ja ylijäämäiset maat eivät kuulu yhteiseen valuutta-alueeseen, mikä oli tiedossa jo EMU:a perustettaessa. Timo Soinin toistelema vertaus omenoista, meloneista ja lippalakeista on oivallinen kuvaus nykymuotoisen EMU:n ongelmista. Siksi velkaongelmiin ajautuneiden maiden syyttely on tekopyhää hurskastelua, jolla yritetään peittää se tosiasia, että tämänkaltaisen EMU-järjestelmän synnyttäminen oli alun perinkin suuri erehdys.

Finanssikriisin tuotua esiin EMU-järjestelmän ongelmat, on Suomessa suhtauduttu erittäin kielteisesti pulaan ajautuneiden valtioiden auttamiseen. Tästä hyvä esimerkki on viime viikkoina kiivaana käynyt keskustelu EMU-alueen vakuusrahaston kasvattamisesta. Kun Suomen vastuiden kasvattaminen torjutaan vetoamalla pulassa olevien maiden vastuuttomuuteen, unohdetaan autuaasti, että viimeisen 10 vuoden aikana Suomen vientisektori on saanut EMU-jäsenyydestämme huomattavaa vetoapua: suuret vaihtotaseen ylijäämät ovat olleet mahdollisia ilman pelkoa valuuttakurssin vahvistumisesta. Jo viimeisen kolmen vuoden yhteenlaskettu vaihtotaseen ylijäämä on 15 miljardia euroa, mikä vastaa suurin piirtein Suomen osuutta Euroopan vakuusrahastosta.

EMU-alue on epäsymmetrinen talousalue, jonka tasapainottaminen vaatii tulonsiirtoja ennemmin tai myöhemmin. Tämä kaikki oli tiedossa Suomenkin EMU-jäsenyyttä pohdittaessa (ks. myös EU:n aluepolitiikka). Siksi myös suomalaisten on kannettava vastuunsa, kun järjestelmän sisäänrakennetut ja krooniset ongelmat kärjistyvät kriisiksi. Vaikka tarjolla olevat kriisin ratkaisuehdotukset eivät olekaan parhaasta päästä, voidaan niiden vastustaminen tulkita siitä huolimatta juuri sellaiseksi vastuuttomuudeksi, josta meillä EMU:n eteläisiä jäsenvaltioita syytetään.

Mainokset

3 responses to “Suomi vapaamatkustajana

  1. Timo Karjalainen maaliskuu 21, 2011 5:40 pm

    Eikö EMU:ssa ole ainaikin se hyvä puoli, että Suomi on voinut 20 vuotta kehittää talouttaan, osaamistaan ja kilpailukykyään pelkäämättä sitä, että kansainväliset ja kotimaiset finanssikeinottelijat spekuloisivat valuuttamme arvolla, kuten tapahtui 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa katastofaalisin seurauksin. EU:n ja EMUn tarkoitus oli luoda vakautta talouteen. Sillä tiellä oltiin, kunnes monet muut EMU-maat antoivat piut paut vakautta takaavista muista sopimuksista, kuten budjetin alijäämää ja valtion velkaa koskevista enimmäisrajoista. Kun noista muista vakaussopimuksista lipsuttiin, on selvää, että syntyi vapaamatkustajia etelässä ja lännessä sekä niiden maksumiehiä mm. Saksassa ja Suomessa. Sixten Korkman sanoi 17.3. Pikkuparalamentissa pitämässään eurokriisiä koskeneessa luennossaan, että Ruotsi on EU:n vapaamatkustaja. En ymmärrä johtopäätöstänne, että Suomi olisi vapaamatkustaja????. Kaukana siitä. Suomihan oli ainut maa, joka maksoi sotavelkansakin ja kärsi itse nahoissaan 1990-luvun suuren lamankin seuraukset.

    • rahajatalous maaliskuu 21, 2011 7:25 pm

      Hei Timo,
      suosittelen lukemaan huolellisesti tämän eurokriisin syitä, seurauksia ja ratkaisuehdotuksia käsittelevän artikkelimme. Siinä on kuvattu yksityiskohtaisesti, miksi järjestelmän kriisi oli lopulta välttämätön lopputulema yhteisessä euroharjoituksessamme.

      Ilmeisesti Korkman tarkoittaa näkemyksellään Ruotsin vapaamatkustajuudesta sitä hyötyä, jonka Ruotsi on saanut vientiteollisuudelleen kelluvasta valuuttakurssista laskusuhdanteissa (ja ”euron luomasta vakaudesta” keskipitkällä aikavälillä). Omalla valuutalla operoidessaan kuitenkin myös Ruotsin vaihtotaseen ylijäämien kasvu on näkynyt kruunun vahvistumisena suhteessa dollariin ja euroon, mikä toisaalta pienentää omasta valuutasta saatavaa hyötyä. Suomen osalta vapaamatkustajuus on puolestaan syntynyt pääasiassa euroalueelle suuntautuvan viennin myötä, joka euroon liittymisen jälkeen on tapahtunut ilman valuuttakurssiriskiä. Tietysti euron ulkoisen arvon vahvistuminen euroalueen viennin kasvaessa on voinut hidastaa Suomen euroalueen ulkopuolisen viennin kasvua.

      Alkuperäisen tekstin tärkein pointti oli ehkä kuitenkin havainto siitä, että euroalueen sisäiset epätasapainot eivät voi korjaantua automaattisesti nykyisen järjestelmän sisällä. Itse asiassa valuuttakurssimekanismin puuttuminen vain kärjistää ongelmia parantaen ylijäämämaiden, kuten Suomen ja heikentämällä alijäämämaiden, kuten Kreikan suhteellista asemaa. Lopulta keskipakoisvoimat muodostuvat liian suuriksi, jos epätasapainoja ei yritetä korjata aktiivisin talouspoliittisin toimin.

      Ennen Suomen vastuullisuuden varauksetonta hehkuttamista on siis syytä tarkastella asiaa hieman laajemmasta näkökulmasta.

      Jussi

  2. rahajatalous maaliskuu 22, 2011 6:08 am

    Timo, vielä tuohon ensimmäiseen kysymykseesi. Spekulaatio markan ulkoisella arvolla tuotti vakavia yhteiskunnallisia ongelmia kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä, jolloin Suomen pankin oli puolustettava markan arvoa aktiivisella korkopolitiikalla. Kun pääomakontrollit 1980-luvulla purettiin, tuli tehtävästä mahdoton. Kun Suomi siirtyi kelluvaan valuuttakurssiin 1990-luvun alussa, vastaavanlainen spekulaation uhka väistyi välittömästi. Kun eurojärjestelmään liittymistä perusteltiin spekulaation uhan vähentämisellä, puhuttiin siis aikaisemman regiimin tilanteesta. Siksi argumentti oli huono.

    Myös tästä aiheesta löytyy artikkeli blogistamme.

    Jussi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: