Pankit vastuuseen

Globaalin finanssikriisin ja eurokriisin puhkeamisen jälkeen liikepankit on haluttu asettaa tilille tapahtuneesta. Esitettyjä vaatimuksia voidaan pitää oikeutettuina siinä mielessä, että pankkisektori oli keskeisesti aiheuttamassa kriisiä. Itse asiassa länsimainen pankkijärjestelmä osoittautui kriisin myötä täysin epäonnistuneeksi rakennelmaksi, jonka kokonaisvaltainen reformi olisi välttämätön vakaan talousjärjestelmän luomiseksi.

Kun eurokriisi syventyi Portugalin velkaongelmien kasautuessa ja euroalueen yhteiset vakauspaketit nousivat poliittiselle agendalle, on Suomessakin vaadittu yhä aktiivisemmin eurooppalaisten pankkien asettamista vastuuseen. Vaatimuksia ovat vahvistaneet tilastot pankkien Euroopan kriisimailta saaduista korkotuloista. Pankkeja syytetään järjettömien riskien ottamisesta ongelmamaiden luototuksessa.

Pankkien syyttelyssä unohdetaan kuitenkin muutama tärkeä seikka. Ensinnäkin talousjärjestelmässämme velanluonti on aina kysyntälähtöistä, eivätkä pankit ole pakottaneet ainoatakaan taloudellista toimijaa ottamaan lisää velkaa. Kun velalle on ollut kysyntää ja olemassa olevat riskianalyysit ovat antaneet olettaa luottojen tuottavan voittoja pankeille, ei pankeilla ole ollut mitään syytä kieltäytyä luotottamisesta.

Ongelmana on siis ollut ensisijaisesti liian suuri velan kysyntä, jonka vähentämiseen talouspolitiikkaa toimeenpanevien tahojen olisi pitänyt puuttua ajoissa. Euroopan talousalueen kriisimaissa valtioiden velan kysyntä on peritty ensisijaisesti yksityisen sektorin Ponzi-kuplalta, jonka puhkeaminen aiheutti globaalin finanssikriisin. Tietystikään tätä kuplaa ei olisi koskaan pitänyt päästää syntymään, vaan yksityisen sektorin velkaantumishalua olisi pitänyt rajoittaa hyvissä ajoin.

Toinen ongelma on ollut tietysti liikepankkien ylivoimainen markkina-asema valtioiden luototuksessa, minkä seurauksena ne ovat voineet vapaasti korottaa riskilisiään ongelmamaiden lainoissa. Kun globaali varallisuuskupla puhkesi, olisi Euroopassa ollut syytä murtaa liikepankkien rahoitusmonopoli ja siirtyä valtioiden kohdalla julkiseen luototukseen eli keskuspankkirahoitukseen. Määrittelemällä valtioiden korkotaso pitämällä mittatikkuna niiden työllisyysastetta ja talouden kasvuvauhtia, olisi taloudellinen katastrofi voitu välttää. Keskuspankin korkotuloja olisi voitu käyttää lisäresurssina euroalueen epätasapainojen kaventamiseen.

Esitetyssä järjestelyssä liikepankkien tehtäväksi jäisi palvella ainoastaan yksityistä sektoria, mikä kaventaisi oleellisesti niiden voittomahdollisuuksia nykyhetkeen verrattuna. Sijoittajien toimintamahdollisuuksia reformi kaventaisi myös, sillä keskuspankin suoraan rahallistamille valtioiden lainoille ei todennäköisesti syntyisi kovinkaan agressiivisia jälkimarkkinoita. Tällä tavalla myös sijoittajat kantaisivat vastuun menneisyydestä menettämällä tärkeän markkinasegmentin ja sen tarjoamat tulevaisuuden voittomahdollisuudet.

Siirtymävaiheessa keskuspankin tulisi tukea pankkijärjestelmää siten, ettei reaalitalouden toimintaan liittyvä luotonanto häiriintyisi. Sen sijaan kannusteita rahoitusmarkkinoilla tapahtuvaan spekulaatioon tulisi pyrkiä vähentämään kaikin mahdollisin keinoin, mikä vähentäisi myös rahoitusmarkkinatoimintaan suuntautuvien lainojen kysyntää.

Toistaiseksi pankkien vastuuseen asettamista vaatineet tahot eivät ole olleet valmiita esittämään pankkijärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamista. Esimerkiksi Suomessa on vaadittu kriisimaiden lainojen alaskirjaamista ja tämän seurauksena pulaan joutuneiden pankkien pääomittamisesta kansallisesti. Tämän uskotaan lopettavan euroalueen ongelmat ja päästävän suomalaiset maksumiehen roolista, aivan kuin euroalueen sisäiset ristikkäisvaikutukset häviäisivät näiden toimien jälkeen taikaiskusta.

Todellisuudessa oikeudenmukaisen kohtelun tavallisille kansalaisille voi taata vain vakaaseen, oikeudenmukaiseen ja demokraattiseen talousjärjestelmään johtava euroalueen reformi, jonka joitain peruspiirteitä on hahmoteltu edellä. Kevyiden populististen vaatimusten ja hädässä kasaan kursittujen ”vakautusmekanismien” sijaan Eurooppa tarvitsee tällä hetkellä johdonmukaiseen analyysiin perustuvaa poliittis-taloudellista uudistusta. Vastuuta on siis syytä vaatia koko eurooppalaiselta yhteisöltä.

Jussi Ahokas

Mainokset

4 responses to “Pankit vastuuseen

  1. Hannu Rainesto maaliskuu 30, 2011 8:06 am

    Tämä on oikea vaatimus ja olen sitä itsekin vaatinut jo vuosia. Vaatimukseni ei siis ole hetken ja tilanteen tulosta vaan pitkäaikaisen syvällisen kansantaloustieteeseen perehtymisen tulosta.
    Kansantalous joka perustuu keinotteluun ja riistoon kuten kapitalismi, ei voi koskaan olla kuin yksi kehitysvaihe kansantalouksien historiassa!

    Hannu Rainesto

  2. timokarjalainen maaliskuu 30, 2011 8:15 am

    Todella hienoa analyysia ja tärkeätä tietoa. Kiitos tästäkin blogista. Bloginne on auttanut pudottamaan monia suomuja silmiltäni. Hiukan minua kyllä häiritsee pankkijärjestelmän täydellinen demonisointi. Vieläkin uskon, että on olemassa terveitä, vastuullisia ja yleishyödyllisiä yksityistä pankkeja, joskin ahneuden turmelemien pankkien määrä ja vaikutusvalta on huimasti kasvanut sitä mukaan kuin maailman finanssikeskuksissa on kehitetty uusia sijoitusinstrumentteja, joista liian monet ovat puhdasta uhkapeliä.

    On hirveätä, että kunnon kansalaisten työn ja toimeentulon sekä rationaalisen sosiaaliturvan kehittämisen sallitaan tiete(e)n tahtoen vaarantua moisten sairaalloisuutta hipovien ahneiden uhkapelureiden toimien takia. Soros varoitti kansainvälisestä finanssikapitalismista jo noin viisitoista vuotta sitten. Nyt on syytä ottaa Soroksen varoitukset todesta, ennen kuin ison pahan rahantekijät kaatavat hyvinvointivaltiot dominopeleissään kuin korttitalot.

    Taloustieteessä ja muissa sosiaalitieteissä tarvitaan paradigmamuutos. Friedmanin opit ja kaiken suhteellisuutta, kontekstisidonnaisuutta korostavat modernit sosiaali”tieteelliset” näkymykset ovat nyt tiensä päässä. Talous- ja sosiaalitieteiden on pakko alkaa nojautua vankempaan ja varmempaan perustaan kuin hengästyksiin saakka korostettuun markkinavoimien vaatimaan toimijoiden keskinäiseen luottamukseen, jota ei siis ole, koska finanssimarkkinat ovat täynnä toistensa huijaajia – ja erityisesti veronmaksajien huijaajia.

    Näistä huijauksien muodoista ja huijaajistakin – vaikka kasvoja ei olekaan julkistettu – alkaa jo olla riittävästi epäsuoraa faktanäyttöjä. Vain typerys uskoo enää kaiken suhteellisuuteen. Valitettavasti näitä ”suhteellisuustautisia” on todella paljon tieteen, talouden, politiikan ja taiteen eliitin joukossa. Ja uskonnollisten johtajien käsitykset universaalisuudesta tai absoluuttisuudesta ovat puolestaan naiivisuudessaan lähes itkettäviä.

    Politiikasta voisi tulla terve vastapaino demonien vallassa olevalle osalle pankkijärjestelmää ja muuta finanssisektoria ja hyvä tuki rehelliselle talous- ja sosiaalitieteille sekä talous- ja sosiaalipolitiikalle, ellei politiikkaa vaivaisi tuo sama ”suhteellisuuden tauti”. ”Suhteellisuuden taudin” pahimpia oireita on esim. Mikael Jungrenin vaalisologan ”kaikki on mahdollista”. Älytön ajatus, kerta kaikkiaan. Kaikki ei suinkaan ole mahdollista , ei likimainkaan.

    Päätienviitaksi kestävään tulevaisuuteen sopii paljon paremmin esim. Thomas Malthusin viisaus:
    To know what can be done, and how to do it, is beyond a doubt, the most valuable species of information. The next to it is, to know what cannot be done, and why we cannot do it’! (5: 14). (Redman 1997,310 ) (Redman, D.A. 1997, The Rise of Political Economy as a Science, The MIT Press, Cambridge. )

    Tuolta Malthusin tietoteoreettiselta pohjalta kannattaa kehittää rahateoria, rahapolitiikkaa, vero- ja muuta finanssipolitiikkaa sekä muutakin politiikkaa. Niin pääsemme kestävälle tielle ja saamme kuriin ja järjestykseen ahneutensa sumentamat rahan – ja pahantekijät.

    Hyvää jatkoa hienolle blogillenne!

    Timok

    • rahajatalous maaliskuu 30, 2011 8:26 am

      Hei Timo,

      kiistän jyrkästi väitteesi pankkijärjestelmän _täydellisestä_ demonisoinnista. Tässä blogissa esitetyt näkökulmat nimenomaan puolustavat liikepankeista ja keskuspankista muodostuvaa pankkijärjestelmää. Jotta tällainen järjestelmä toimisi tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan kuitenkin muutoksia olemassa oleviin instituutioihin.

      Jussi

  3. Toni Törrönen huhtikuu 1, 2011 11:33 am

    Hei,

    Mitä mieltä olette Farid A. Khavarin (taloustieteen tohtori ja kuvernööriehdokas viime vaaleissa Floridassa) ehdotuksesta nykyisen järjestelmän muuttamiseksi?

    Pankkijärjestelmä toimisi muutoin kuin nytkin, mutta keskuspankki ei velottaisi liikepankkeja rahanluonnista vaan maksaisi niille rahanluonnista.

    Näin voitaisiin poistaa korko asiakkaalta, koska keskuspankki maksaa sen. Tällä olisi suuri vaikutus laina-aikojen pituuteen ja sitä kautta ihmisten elämään.

    Toinen merkittävä asia olisi velan ja kierrossa olevan rahan suhteiden kääntyminen ympäri. Nykyisin velkaa on aina enemmän kuin rahaa, mutta tässä järjestelmässä rahaa olisi aina enemmän kuin velkaa. Näin rahan holvaamisen ongelmilta vältyttäisiin, eikä taloudessa olisi puutetta vaihdonvälineestä.

    Kolmas mielenkiintoinen muutos olisi, että yksityinen sektori voisi luoda nettovarallisuutta, koska keskuspankin pankeille maksama korko on keskuspankkirahoitusta. Tämä voisi olla poliittisestikin helpompi hyväksyä, koska keskuspankkirahoitus ei kohdistu valtiolle ja näin poliitikot eivät pääse käyttämään sitä omiin tarkoituksiin niin kuin usein pelätään. Valtio voisi tässä mallissa rahoittaa menonsa verotuksella, aiheuttamatta kokonaiskysynnän supistumista (valtioiden lainan tarve pienenee). Verotus toimisi myös keinona säädellä kokonaiskysyntää, jos ylikuumenemisen merkkejä ilmaantuu.

    Siinä noin nopeasti pähkinänkuoressa yksi idea…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: