Puolikova velkasaneeraus

Käytännöllisen filosofian ja liiketoiminnan etiikan dosentti Jukka Kilpi kirjoittaa Helsingin sanomien vieraskynäartikkelissaan (28.4.2011) Europpan kriisivaltioiden velkasaneerausten eri vaihtoehdoista. Hänen mukaansa käynnissä on jo niin sanottu markkinaehtoinen velkasaneeraus, jossa kriisimaiden velkakirjoja hallussaan pitäneet sijoittajat ovat joutuneet maksumiehiksi. Toisena ääripäänä Kilpi näkee Euroopan vakausmekanismin, joka antaa kriisivaltioille lisää maksuaikaa korvaamalla vanhat velat muiden valtioiden takaamilla lainoilla.

Näiden välimuoto on niin kutsuttu puolikova velkasaneeraus, joka muutamilta lähtökohdiltaan vastaa tässä blogissa esitettyä ratkaisumallia. Kilven puolikovassa velksaneerauksessa kriisivelkakirjoja ostettaisiin jälkimarkkinoilta (ilmeisesti keskuspankin toimesta) ja luottokelpoisille pankeille tarjottaisiin avokätisesti keskuspankkirahoitusta. Konkurssipankit pääomitettaisiin uudelleen ja siirrettäisiin valtion omistukseen. Näillä toimilla turvattaisiin pankkijärjestelmän toiminta velkasaneerauksen aikana.

Näistä kannattettavista näkemyksistä huolimatta Kilpi on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kriisivaltioilta tarvitaan edelleen leikkauksia ja vyönkiristystä. Moraalisesti näkemys perustuu siihen, että valtiot ovat tarkoituksellisesti eläneet yli varojensa. Velkajärjestelyä ei siis pidä aloittaa, jos maksukyvyttömyyteen ajautunut valtio ei sitoudu kohtuullisuuteen tai syyllistyy uusiin laiminlyönteihin, kuten liian suuriin budjettialijäämiin.

Taloustieteellinen perustelu vyönkiristykselle on, kuten yleensä, inflaatiouhka. Kilpi nimittäin toteaa suoraan, että ”jos tämä [vyönkiristys] kuitenkin osoittautuu toiveajatteluksi, lisäraha saattaa kiihdyttää inflaatiota ja levittää ongelmat entistä suurempina ympäri koko euroaluetta”.

Vaikka Kilven tarkoitus on hyvä, valtavirtaisen taloustieteen tuottamat ajatusrakenteet estävät häntä pääsemästä päättelyssään vieläkin parempaan lopputulokseen. Funktionaaliseen rahoitukseen siirtyminen kun ei ole näiden ajatusrakenteiden puitteissa koskaan ”järkevä” vaihtoehto.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: