Vasemmisto etsii rahaa

Raha ja talous -blogin tekstejä julkaistaan tulevina kuukausina ideologiakriittisessä verkkojulkaisussa Revalvaatiossa.  Ensimmäinen julkaistu kirjoitus oli kestävyysvajetta ja funktionaalista rahoitusta käsitellyt teksti. Artikkeli näyttää herättäneen kiinnostusta myös uudessa vasemmistossa, joka on viime vuosikymmeninä tehnyt itsensä näkyväksi ennen kaikkea prekariaattiliikkeenä. Paskaduuni-käsitteen luojanakin tunnettu Eetu Virén arvostelee Revalvaatiossa julkaistussa kirjoituksessaan funktionaalisen rahoituksen ideologisia lähtökohtia (hyvinvointivaltio valtiollisen alistamisen muotona) ja arvioi neochartalistisen rahateorian epäonnistuvan todellisuuden selittämisessä pääasiassa siksi, että se jättää huomioimatta luotottajien vallan suhteessa valtioon.

Ottamatta kantaa ideologiakritiikkiin, löytyy Virénin kirjoituksesta ja argumentoinnista monia ongelmallisia kohtia. Neochartalismia ja funktionaalista rahoitusta kohtaan esitetyn kritiikin suurin ongelma on julkisen kulutuksen rahoituksen operationaalisten prosessien väärinymmärtämisessä. Virén ei näytä tavoittaneen sitä useaan kertaan osoittamaamme tosiseikkaa, että valtio kuluttaa aina omalla valuutallaan. Näin ollen valtion on mahdotonta lainata toimintansa rahoittamiseksi esimerkiksi liikepankkien luomia talletuksia eli niin kutsuttua liikepankkirahaa. Virén ei ole myöskään ymmärtänyt, että valtion kyky määritellä taloudessa käytettäväksi arvon mitaksi oma valuuttansa riippuu nimenomaan valtion oikeudesta verottaa, mikä on koko chartalistisen ajattelun tärkein lähtökohta. Näistä syistä Virénin kritiikki muistuttaa suuresti valtavirtaisten taloustieteilijöiden funktionaalista rahoitusta ja neochartalismia vastaan kohdistamaa kritiikkiä, minkä Virén itsekin myöntää.

Uuden vasemmiston kiinnostuminen rahasta ja rahatalousjärjestelmän toiminnasta on monessakin mielessä tervetullut ilmiö. On kuitenkin toivottavaa, että tulevaisuudessa keskustelu rahatalousjärjestelmästä ja sen tuottamista yhteiskunnallisista valtasuhteista perustuisi todellisuuteen eikä valtavirtaisen talousajattelun konstruoimaan rinnakkaistodellisuuteen. Näin uusi vasemmistokin voisi löytää neochartalismista ja funktionaalisesta rahoituksesta aseita omaan poliittiseen kamppailunsa. Vai kuinka perustulo aiotaan rahoittaa?

Mainokset

4 responses to “Vasemmisto etsii rahaa

  1. Teivo Teivainen kesäkuu 29, 2011 1:15 pm

    Olisin kiinnostunut kuulemaan kommenttejanne Eetu Virenin suvereniteetista esittämiin huomioihin, erityisesti tähän: ”Valtioiden –myöskään Yhdysvaltojen, toisin kuin Jussi Ahokas väittää – ei siis voi sanoa olevan rahapoliittisesti suvereeneja”.

  2. Rami Ojares kesäkuu 29, 2011 1:58 pm

    Minusta sen sijaan, että puhuttaisiin chartalistisesta ajattelusta ja funktionaalisesta rahoituksesta näille Viréneille sun muille tulisi painottaa mitä tämä funktionaalinen tässä yhteydessä tarkoittaa.

    Mielestäni sana on läheisessä suhteessa amerikkalaiseen pragmatismiin (filosofinen suuntaus), joka painottaa käytännöllisen, välittömästi havaittavan/vaikuttavan ensisijaisuutta teoreettisiin ajatusrakennelmiin nähden.

    Funktionaalinen rahoitus siis tarkoittaa sitä, että katsomme kuinka rahaan liittyvät de facto säännöt, tietojärjestelmät yms. toimivat ja sitten toteutamme näiden sääntöjoukkojen puitteissa haluamamme toimenpiteet eli funktiot. Kansankielellä kyse on Paasikiviläisittäin tosiasioiden tunnustamisesta. Ei rahan analyysistä valta- tai luokkasuhteen ilmauksena, kuten Virén haluaisi.

    Rahan voi tulkita mielivaltaisen monella tapaa. Ajatellaanpa vaikka Paris Hiltonin, suomalaisen kerrossiivoojan, Pentti Linkolan ja Alan Greenspanin tulkintoja siitä mitä raha ”oikeasti” on. Mielestäni käytännönläheinen ihminen ymmärtää, että kaikki nämä näkemykset ovat hyväksyttäviä ja tilanteeseen sopivia. Näkemyksiä voidaan luoda aina lisää ja luoda uusi tulkinta rahalle, joka sopii tiettyyn tarkastelutapaan. Mutta on typerää hirttää itsensä johonkin yhteen tarkastelutapaan. Se on juuri sitä mitä sekä oikeisto ja vasemmisto tekee. Heillä on sellainen tulkinta rahasta, joka oikeuttaa heidän iäisen retorisen (ja välillä myös verisen) taistelun.

    Virén kirjoitti:
    ”Tosiasiassa rahan luomista rajoittaa – mikäli välittömiä kansainvälisiä pakotteita ei ole – luokkatasapaino maan sisällä. Finanssimarkkinat ovat reaalinen, toimivia konventioita luova vallan keinojärjestelmä, josta ei voida hankkiutua eroon pelkästään ”suvereenilla päätöksellä”, koska esimerkiksi Yhdysvalloissa myös kotitaloudet ovat finanssimarkkinoilla ja siksi uskovat finanssimarkkinoiden vakauden ylläpitämisen – sekä rahan finanssivetoisen luomisen – olevan niidenkin edun mukaista.”

    Kyse ei ole siitä mitä kotitaloudet uskovat tai siitä mitä pitkäaikaiset historialliset tilastot osoittavat. Kyse on siitä, että keskuspankki luo kaiken rahan. On totta, että se kuinka paljon rahaa ja millä perusteilla he päätyvät luomaan on varmasti hyvin monimutkainen historiallinen kudelma, jossa erilaiset valta-asetelmat ja konventiot vaikuttavat.

    Kyse on siitä, että sekä poliitikoille, yrittäjille ja kotitalouksille pitää selittää syy, miksi valta on siirtynyt poliitikoilta markkinoille. Se on annettu sinne, koska länsimaat 2. maailmansodan seurauksena kauhistuivat keskusvaltaa ja halusivat maksimoida vallan hajauttamisen.

    Tämä on tiedostamaton yhteiskunnallinen ideaali, joka on alkanut kääntyä itseään vastaan. Vallan hajauttamisen ongelmia ovat mm. päätöksenteon näkymättömyys eli avoimuuden puute sekä tasapuolisen edustuksellisen demokratian vallan kaventaminen. Kansankielellä politiikan merkityksen vähentyminen.

    Esimerkki valuutasta, jonka liikkeellelasku on funktionaalisessakin mielessä hajautettu on BitCoin.

    Joskus musta tuntuu, että vasemmistolainen ajattelija on kykenemätön sanomaan asioitaan selkeästi ja ytimekkäästi. Hän aina jaarittelee ja sekoilee. Oikeistolainen vastaavasti uhoaa ja tyrmää.

  3. Patrizio Lainà heinäkuu 1, 2011 11:13 am

    Pitkästä aikaa minäkin uskaltaudun taas kommentoimaan tätä blogia. Syy hiljaiselooni ei ole blogin tylsät kirjoitukset – päinvastoin, kirjoitukset ovat olleet loistavia. Syynä on ollut blogikirjoitusten tyhjentävyys: ei ole jäänyt enää mitään kommentoitavaa. Tähän kirjoitukseen minulla on kuitenkin jotain sanottavaa.

    Mielestäni Rami Ojares ilmaisi kommentissaan erittäin hyvin funktionaalisen rahoituksen määritelmän:
    ”Funktionaalinen rahoitus siis tarkoittaa sitä, että katsomme kuinka rahaan liittyvät de facto säännöt, tietojärjestelmät yms. toimivat ja sitten toteutamme näiden sääntöjoukkojen puitteissa haluamamme toimenpiteet eli funktiot.”

    Ramin kommentin ansiosta ymmärrykseni funktionaalisen rahoituksen ja talousdemokratian eroista kristallisoitui. Funktionaalinen rahoitus ottaa annettuna rahaan liittyvät säännöt, tietojärjestelmät yms. ja pyrkii sitten näissä puitteissa toteuttamaan mielekkäitä toimenpiteitä. Talousdemokratia puolestaan pyrkii muuttamaan voimassa olevia sääntöjä, tietojärjestelmiä yms., jotta mielekkäitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa.

    Kyse ei siis ole itse tavoitteista, vaan keinoista, joilla näihin tavoitteisiin päästään. Nämä tavoitteet voivat olla hyvinkin samankaltaisia, mutta keinot niiden saavuttamiseksi eroavat.

  4. Heikki Sairanen heinäkuu 2, 2011 10:39 am

    Kuinka perustulo aiotaan rahoittaa? Verotuksella. Ei siihen välttämättä mitään suurta paradigman muutosta tarvita. Itseasiassa perustulon toteuttamisen vaikeuden liioittelu tekee perustulon ajamisesta taivaanrannan maalailua, joka ei varmasti toteudu esimerkiksi omana elinaikanani.

    Toki on myönnettävä, että esimerkiksi vasemmistoliiton vaaleja edeltäneet lupaukset perustulosta taisivat olla tarkoitettu lähinnä joksikin tulevaisuuden visioinniksi. Jos mallia taas haettaisi Vihreiden laskelmista, olisi toteuttaminen mahdollista jo nyt ilman mitään suurempaa muutosta talousajattelussa.

    Itse toivoisin, että perustuloa nostettaisiiin esiin hyvänä ja valmiina mallina, että se joskus saataisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: