EKP:n joululahja

Euroopan liikepankit saavat tänään varhaisen joululahjan, kun Euroopan keskuspankki pyrkii helpottamaan rahoitusolosuhteita euroalueella. EKP tarjoaa liikepankeille kolmivuotista rahoitusta noin yhden prosentin korolla, mikä vastaa EKP:n tämänhetkistä ohjauskorkoa. Toimenpiteen tavoitteena on turvata liikepankkien likviditeetti eli maksuvalmius.

Kun pankeilla on hallussaan runsaasti edullisesti lainattua keskuspankkirahaa, on niiden mahdollista selvittää helpommin ja edullisemmin velkasitoumuksensa toisten liikepankkien kanssa. EKP olettaa, että tällöin pankit uskaltavat myös lainata enemmän kotitalouksille, yrityksille sekä valtioille, koska lainoja vastaavan rahavarallisuuden siirtely pankkien välillä muuttuu riskittömämmäksi ja edullisemmaksi. Tiivistettynä EKP:n tavoitteena on siis palauttaa pankkien luottamus toisiinsa.

EKP:n toimet tuovat varmasti helpotusta Euroopan ja erityisesti euroalueen pankkien ahdinkoon, mutta vaikutukset reaalitalouteen ja valtioiden rahoitusongelmiin voivat jäädä yllättävänkin pieniksi. Lopulta kuitenkin kotitaloudet, yritykset ja valtiot määrittävät pitkälti omalla lainojen kysynnällään sen, kuinka paljon velkarahaa liikepankit talouteen luovat. Jos epävarmuus on suurta, kotitaloudet ja yritykset lykkäävät investointejaan ja pyrkivät säästämään kuluttamisen sijaan.

Vaikka lainojen korko olisikin erittäin matala, eivät esimerkiksi yritykset tartu rahoitusmahdollisuuteen, jos ne eivät usko tekevänsä investoinnillaan voittoa tulevaisuudessa. Vastaavasti kotitaloudet voivat lykätä asunnonostoa, jos asuntojen hinnat putoavat. Heikot markkinanäkymät voivat siis olla korkoa merkittävämpi tekijä lainauspäätöstä tehtäessä.

Likviditeetin lisääminen ei myöskään vaikuta pankkien näkemyksiin asiakkaidensa maksukyvystä. Vaikka pankin maksuvalmius olisi turvattu, ei Kreikan valtiolle lainaaminen ilman merkittävää riskilisää ole edelleenkään järkevää. Myös kompuroivien yritysten lainoittaminen voi jäädä alenevan kokonaiskysynnän ja heikkenevien voittonäkymien hetkellä tekemättä. Yleistaloudellinen epävarmuus vaikuttaa siis myös pankkien luototushalukkuuteen.

Lopulta EKP:n politiikka onkin niin kutsuttua ”toivotaan, toivotaan” -politiikkaa, jonka onnistuminen riippuu täysin taloudellisen toimijoiden psykologisista tiloista. Varmaa on ainakin se, että Euroopan kriisimaissa halukkuus taloudellisen riskinottoon on olematonta. Myös pohjoisissa jäsenmaissa yritykset ja kotitaloudet pohtivat tarkasti taloudellista tulevaisuuttaan tehdessään kulutus- ja investointipäätöksiä.

Koska myöskään valtiot eivät ole tällä hetkellä valmiita omalla kulutuksellaan lisäämään elintärkeää kokonaiskysyntää talouteen eikä EKP:n suoraa apua valtioiden kulutuksen rahoitukseen edelleenkään kuulu, jatkaa Euroopan talous horjumistaan kuilun reunalla. Lopulta kestävään taloustilanteeseen päästään rahatalousjärjestelmässä vasta silloin, kun velanottohalukkuus ja -mahdollisuudet ovat kasvaneet riittävän suuriksi.

Tällä hetkellä euroalueella velkaantuminen on kuitenkin mahdollista niille, jotka eivät halua kuluttaa (kotitaloudet, yritykset) ja mahdotonta niille, jotka ovat valmiita kuluttamaan (julkisen talouden automaattiset vakauttajat). Ostitko sinä varmasti jo riittävästi joululahjoja (eettisiä ja ekologisia) läheisillesi?

Jussi Ahokas

Advertisements

One response to “EKP:n joululahja

  1. Seppo Summanen helmikuu 14, 2012 11:40 pm

    Eräiden lähteiden mukaan eurooppalaiset pankit olivat lainanneet lyhyehköillä laina-ajoilla rahaa USA:sta ja olivat sijoittaneet ne pitkäaikaisiin sijoituksiin. Näin pankit olivat tehneet helppoja voittoja ja olivat pystyneet maksamaan hyviä bonuksia johtajilleen. Mutta sitten rahoitus USA:sta tyrehtyi ja pankkeja uhkasi likviditeettikriisi. Siksi tarvittiin EKP:n joululahja pelastamaan pankit.

    Epäilemättä likviditeetin lisäys ei suuresti vaikuta yritysten tai yksityisten rahoitukseen. Mutta saivatpahan pankkiirit halpaa rahaa uusiin keinottelukohteisiin. Niitä etsitään varmaan pääosin Euroopan ulkopuolelta. Jonkin aikaa ne taas tuottavat kirjanpidollista tulosta johtajien uusien bonusten perustaksi, mutta riskien realisoituessa muutaman vuoden päästä sitten taas tarvitaan EKP:n tai eurovaltioiden veronmaksajien uusia pelastusoperaatioita.

    Mutta on EKP:n massiivinen lainausoperaatio myös helpottanut valtioiden lainaustoimintaa. Tosin ilo saattaa olla pääosin väliaikainen. Nythän pankit ovat todennäköisesti keränneet valtioiden velkapapereita vakuusvarannoksi helmikuun lopun seuraavaa halvan rahan megajakoa varten. Mutta jos tämän jälkeen ei enää uusia lahjakierroksia järjestetä, niin sitten tilanne saattaa taas vaikeutua.

    Mutta ehkä EKP luottaa pankkien johtajien loputtomaan ahneuteen ja pelisilmään. Kun halpaa rahaa on tarjolla lähes rajattomasti, niin pankkiirit ottavat sitä EKP:stä runsain mitoin. Silloin pankkiireille tulee parempien sijoituskohteiden puuttuessa väistämättä houkutus sijoittaa osa lainarahoista riskeistä huolimatta eurovaltioiden velkapapereihin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: