Maksuvälinettä kasvuyrityksille

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on tuomassa kehysriiheen ehdotuksen verohelpotusten myöntämisestä kasvuyrittäjyyttä rahoittaville sijoittajille. Koska pienten yritysten on erityisesti toiminnan alkuvaiheessa vaikeaa saada rahoitusta markkinoilta ja liikepankeilta toiminnan laajentamisen mahdollistaviin investointeihin, halutaan niin kutsuttuja ”yrityskummeja” tai ”bisnesenkeleitä” kannustaa sijoittamaan rahoitusmarkkinoiden sijaan reaalitaloudelliseen toimintaan.

Yritysten rahoitusolosuhteiden helpottaminen etenkin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa on hyvää politiikkaa. Rahoituksen saatavuuden lisääminen tulee varmasti johtamaan investointien kasvuun ja parantamaan työllisyyttä. Kysymys kuuluukin, ovatko yksityisille sijoittajille annettavat veronalennukset paras tapa lisätä rahoituksen saatavuutta.

Koska nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä investointeihin tarvittava rahoitus luodaan tyhjästä, ei sijoittajien kannustaminen ole ainoa keino rahoituksen lisäämiseen. Urpilaisen esittämä rahoitusmalli nojaa niin kutsuttuun loanable funds -teoriaan, jossa investointien rahoittaminen edellyttää ensin säästämistä. Ajatus on, että sijoittajat antavat aikaisemmin keräämänsä (säästämänsä) rahavarallisuuden yritysten käyttöön ja varallisuuden saatuaan yritykset voivat suorittaa investoinnin.

Todellisuudessa sijoittajat kuitenkin saavat yritykseltä velkakirjan yritykselle siirtämäänsä maksuvälinettä vastaan, jolloin talouden rahavarallisuus kasvaa aivan samalla tavalla kuin jos luototus tapahtuisi liikepankissa tai keskuspankissa. Näin ollen sijoittajat eivät olekaan ainoa taho, joka voisi halutessaan rahoittaa kasvuyrityksiä.

Esimerkiksi Suomen valtio voisi laajentaa Finnveran lainaohjelmia ja markkinaosuutta sekä alentaa kasvuyrityksiltä perittäviä rahoituskuluja. Jos valtioluotottajalle annetaan pysyvä keskuspankin vastapuolen asema, voidaan rahoituksen saatavuutta parantaa edelleen turvaamalla luotottajan maksuvalmius kaikissa olosuhteissa. Luotottajalla on tällöin aina saatavilla velkasuhteiden synnyttämiseen ja selvittämiseen tarvittavaa yleisesti hyväksyttyä maksuvälinettä eli keskuspankkirahaa.

Jos valtio pyrkisi rahoittamaan suoraan kasvuyrityksiä, ei sijoittajien motiivien heilahtelu vaikuttaisi missään vaiheessa rahoituksen saatavuuteen. Valtion tulisikin lisätä omia rahoitustoimintojaan sijoittajien imartelun rinnalla.

Jussi Ahokas

Advertisements

12 responses to “Maksuvälinettä kasvuyrityksille

  1. Juhani Koivunen maaliskuu 13, 2012 7:37 am

    Urpilaisen ehdotuksessa ammattisijoittaja miettii, mihin rahansa sijoittaa. Minusta se on selkeästi parempi vaihtoehto kuin että valtion luottoja tekee vastaavaa (ihminen on huolellisempi jakaessaan omaa rahaansa kuin toisten rahaa).

    • rahajatalous maaliskuu 13, 2012 7:50 am

      Kyllähän Finnverankin toiminta on ammattimaista sijoittamista. Yritystutkimus ja yritysten kasvuedellytysten kartoittaminen on lainaustoiminnan keskiössä. Kuitenkin valtioluotottoja voi ottaa tiettyjen yritysten kohdalla suurempia riskejä kuin yksityiset sijoittajat, mikä voi olla juuri ratkaisevaa uuden menestystarinan synnyttämiseksi. Suurempi riskienotto on mahdollista erityisesti silloin, kun luotottajan maksuvalmius on turvattu. Rahoituksen keinotekoisella niukkuudella on turha rajoittaa ihmisten luovuutta.

      Jussi

  2. Juhani Koivunen maaliskuu 13, 2012 8:06 am

    Varmaan totta mitä sanot, vuodet tosin opettavat ihmisen kyyniseksi. Kun sosiaalidemokraatti ehdottaa yksityisen sijoitustoiminnan tukemista kannattaa sitä jo periaatteessa kannattaa – varsinkin tässä julkisen sektorin velkaantumisen tilanteessa.

  3. Mikko Niemelä maaliskuu 13, 2012 8:55 am

    Mitäpä jos Finnveran roolia kasvatettaisiin ja pääomasijoittajien verohelpotuksia laskettaisiin esim. Siilasmaa-mallin tavoin? Olisiko jo liiallista yrityskulttuurin tukemista?

    Ja eikös ulkomaalaista rahaa pitäisi myös houkutella suomalaisiin startuppeihin? Mikä on valtion rooli tai mikä sen pitäisi olla yrityksien tukemisessa, on jäänyt hiukan hämärän peittoon.

  4. auvo rouvinen maaliskuu 13, 2012 11:14 am

    Tuossa ykstyisten sijoittajien tukemisessa on pieni ongelma. Ne tukevat vain yrityksiä jolta saavat omansa pois korkoineen.

    Tästä seuraa ettei todelliset riskiinvestoinnit eli uudet aluevaltaukset ole kovinkaan todennäköisiä. Toinen ongelma on suhdanne vaihtelut. Heikkojen suhdanteiden aikaan jolloin tarvittaisiin uusia yirtyksiä ja niiden perustaminen on halpaa työvoima ja tila kustannusten alennuttua, kukaan ei uskalla invesoida eikä ainkaan maksimaalista tuottoa himoitseva riskisijoittaja.

    Pahoin pelkään että malli lisää entisestään suhdanne vaihteluita niin että rahoitus loppuu laskukaudella ja nouskaudella taas tulee tyypillinen ylikuumeneminen. Mielestäni parempi ratkaisu olisi valtion suora rahoitus tai pankkitakaus joka toimisi käänteisesti suhdanteisiin nähden. Laskukaudella rahaa jaettaisiin kun taas nousukaudella luototus jätetäisiin ykstyisen sektorin teehtäväksi.

    Tällöin myös valtio voisi pudottaa lainakantaansa myymällä luotot ykstyisille. Jokainen ostaa nousukaudella menestyvän yrityksen velkoja.

    saisimme siis luotua automaattisen vakauttajan joka ei maksasi valtolle mitään. Mikäli ryitys tekisi konkurssin tuhlattuaan rahat, valtio saisi ne takaisin verotuloina ja alentuneina sosiaalikuluina. Yrityksen tuhlaama raha on aina jonkun palkkaa tai voittoa. Joka taas on verotettavaa ja kulutettavaa rahaa saajalleen.

    Mikäli yritys ei tekisi konkurssia mutta tuhlaisi rahat, saisimme saman verotulojen kertymä mutta lisäksi nousukaudella valtio saisi rahansa takaisin joko yrityksen maksettua lainat tai valtion myytyä ne ykstyisille sijoittajille. Lainaehdoissa voisi olla joitakin pykäliä jotka tekisivät houkuttelvaksi maksaa laina nousukaudella takaisin ja ottaa rahoitus ykstyiseltä sektorilta.

  5. Antti Mäkelä maaliskuu 14, 2012 3:09 pm

    Voiko valtio rahoittaa omaa toimintaansa nykyjärjestelmässä samalla lailla? Eli se omistaisi liikepankin, joka luo rahaa tyhjästä lainaamalla sitä valtioille.

    • rahajatalous maaliskuu 15, 2012 8:39 am

      Käsittääkseni tämä on kielletty EU:n perussopimuksissa. Liikepankkihan välittäisi valtiolle EKP:n luomaa keskuspankkirahaa. Tapaus saattaisi olla juridisesti tulkinnanvarainen.

      Lauri

  6. Panu Heinonen maaliskuu 18, 2012 7:37 pm

    Tämä ei nyt varsinaisesti liity tähän artikkeliin, mutta olen jo pitemmän aikaan pohtinut, että miten tämä suora keskuspankkirahoitus käytännössä toimisi EMUssa.
    Jos valtiolla olisi rajaton tili EKP:ssa, johtaisi se melkeinpä väkisin siihen, että rahaa otettaisiin kiertoon reilusti yli tarpeen, korruptioon ym. joka aiheuttaisi varmasti ongelmia eri maiden väliseen tasapainoon. En usko ihmisten hyvyyteen niin paljon että tuo pysyisi hanskassa – EMUssa on niin paljon taloudeltaan erilaisia maita. Siispä pitää olla joku esim. vuosiraja valtion uudelle rahalle. Miten se määritellään? Bruttokansantuotteen mukaan? Asukasluvun mukaan? (Suomelle aika huono vaihtoehto…) Jonkun komission päätöselimen harkintakyvyn mukaan?
    Vai onko ainoa vaihtoehto palata maakohtaiseen valuuttaan? Tämä haittaisi EU:n sisäisen kaupan sujuvuutta tuntuvasti.

    • rahajatalous maaliskuu 19, 2012 6:59 am

      Hei Panu,

      Juuri näiden seikkojen vuoksi emme pidäkään EKP:n bondiostoja pidemmän aikavälin ratkaisuna. Tämän vuoksi EMU-tasolla tarvitaan joko liittovaltiokehitystä tai siirtymistä keynesiläiseen rahoitusselvitysliittoon, jos rahaliitto halutaan säilyttää.

      Näitä vaihtoehtoja on käsitelty muun muassa tässä artikkelissa: https://rahajatalous.wordpress.com/2012/02/24/kreikka-kysymys/

      Lauri

      • auvo rouvinen maaliskuu 22, 2012 4:38 pm

        Mä tota blokissa pähkäilin. http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/88544-ekpn-rahoitus-kansalaispalkkaan
        ..
        Seuraava kysymys on, kuinka raha saatetaan kiertoon niin etteivät huonot hallitukset tee taas samaa munausta kuin valtion velkojen suhteen. Nehän jakoivat lainatut rahat pienelle piirille niin ettei rahasta ollut mitään hyötyä reaalitaloudelle. Valtio velkaantui, muutama rosvo teki tilin.

        Menetelmiä on kaksi. Siis jos rahan halutaan jotenkin hyödyntävän taloutta.

        1 Rahoitetaan investointeja jolloin raha siirtyy kiertoon välittömästi valtion kulutuksen kautta. (Perinteinen Keynesiläinen malli.)
        2 Jaetaan raha köyhille kansalaispalkkana.
        ..
        Siispä järkevin tapa, mikäli uskomme markkinatalouteen, on jakaa raha köyhille yksityisille kansalasille joiden hankinnat ohjaavat markkinoita tuottamaan heidän haluamiaan tuotteita. Haluja taas voidaan ohjata energia ja haittaveroilla.

        Samaten sivistysvaltion perusteiden, toimivan terveydenhuollon, vanhushuollon ja koulutuksen järjestäminen lienee melko selvä käyttökohde. Asiasta voitaneen järjestää kansanäänestys. Kehitetäänkö terveydenhuoltoa vai annetaanko kaikki Nalle Walruusille ja Berlusconille. Kyseessä on tietenkin ideologinen valinta. Oikeiston piirissä ratkaisu on selvä, Nalle ja Silvio hoitakoot rahat, sairaat pysykööt kotonaan. Vasemmiston piirissä asiasta tulee varmaan kiistaa.

  7. patrizio laina huhtikuu 19, 2012 12:02 pm

    ”Todellisuudessa sijoittajat kuitenkin saavat yritykseltä velkakirjan yritykselle siirtämäänsä maksuvälinettä vastaan, jolloin talouden rahavarallisuus kasvaa aivan samalla tavalla kuin jos luototus tapahtuisi liikepankissa tai keskuspankissa.”

    Mitä tällä oikein yritetään sanoa? Eihän se suinkaan lisää rahan määrää (ellei mittarina ole velka) jos sijoittaja lainaa säästämänsä rahat johonkin investointiin.

    • rahajatalous huhtikuu 19, 2012 12:09 pm

      Mittarina on tässä velka ja rahavarallisuudella viitataan rahoitustilinpidossa käytettävään käsitteeseen rahavarat. Yritin siis tehdä tässä eroa valtiorahan (maksuväline) ja yksityisen velkarahan (velkasuhde) välille.

      Jussi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: