Demokraatti-lehti haastatteli Jussi Ahokasta eurokriisiä ja EKP:n kriisitoimia käsittelevässä jutussaan (2.8.2012). Ohessa artikkeliin sisältynyt kainaloteksti, joka käsittelee finanssipolitiikan roolia kriisin ratkaisussa. Alkuperäiseen tekstiin on tehty muutamia käsitteellisiä tarkennuksia ja lisäyksiä.
Rahatalouden tutkija Jussi Ahokas painottaa Euroopan keskuspankin mandaatin muuttamisen tärkeyttä talouskriisin ratkaisussa. Pelkkä rahapolitiikka ei riitä, vaan EKP:llä on oltava valtuudet toimia myös elvyttävän finanssipolitiikan tukena kriisialueilla.
Nykyinen julkisen talouden leikkausten linja ei Ahokkaan mukaan mahdollista kriisimaiden nousemista velkakuopastaan. Hän liputtaakin keynesiläisen talouspolitiikan puolesta. Ahokas huomauttaa, että jos John Maynard Keynesin oppeja olisi noudatettu alusta alkaen, olisi Euroopan sisäisiin epätasapainoihin kiinnitetty huomiota. Valtioiden ja vaihtotaseiden suuriin ylijäämiin olisi pitänyt suhtautua yhtä suurella vakavuudella kuin alijäämiin.
Nykyinen julkisen talouden leikkausten linja ei Ahokkaan mukaan mahdollista kriisimaiden nousemista velkakuopastaan.
Yksityisen rahan saaminen riskiialttiille vaikuttaville markkina-alueille vaatii Ahokkaan mukaan julkisia investointeja, ei leikkauksia. Sijoittaja haluaa aina omansa takaisin, korkojen kera. Valtion investoinnit, suunnattuna oikeille aloille, kuten vientiin ja työllistäviin toimiin, ovat keino kannustaa yksityisiä toimijoita investoimaan. Julkisen sektorin tasapainottamnen edellyttää aina yksityisten investointien elpymistä.
– Ennen kuin yksityiset rahavirrat liikkuvat, tarvitaan valtion kulutusta ja investointeja.
Julkisen kulutuksen ja investointien kasvattamista kriisimaissa pidetään usein tuhlauksena ja jopa korruption tukemisena. Ahokas uskoo, että elvytystoimien suuntaaminen kannattaviin hankkeisiin olisi mahdollista.
– En epäile, etteikö elvytystoimille pystyttäisi asettamaan myös laatuvaatimuksia.
Raha ja talous 
Minusta tämä on erittäin hyvä kirjoitus. On huolestuttavaa, jos alkaa näyttää siltä, että säästämme itsemme hengiltä – samalla kun infra ja muut tärkeät kohteet rapautuvat.