Miksi Keynes ei palannutkaan?

keyneswKolme ja puoli vuotta sitten globaalin finanssikriisin synnyttämässä syvässä taantumassa tuolloinen valtiovarainministerimme Jyrki Katainen piti tiedotustilaisuuden, jossa kertoi Suomen elvyttävän paljon ja ajallaan. Kataisen ulostulo oli vastaus Euroopasta kantautuneelle kritiikille, jonka mukaan Suomessa taloutta oli elvytetty pääsääntöisesti veronalennuksilla, joiden nähtiin olevan erittäin syvässä suhdannekuopassa toimimaton keino talouden nousun tukemisessa. Katainen pyrki siis palauttamaan uskottavuutensa elvytysmyönteisenä talouspoliitikkona, joiden joukko oli kasvanut huomattavasti finanssikriisin jälkeen.

Kun valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselta kysyttiin vuoden 2013 helmikuussa näkemystä elvytykseen taloutemme ajauduttua uudelleen taantumaan eurokriisin vetämänä, ei Urpilainen pyrkinyt tuomaan esiin elvytysmyönteisyyttään. Sen sijaan Urpilainen korosti talouskurin merkitystä ja piti elvyttämistä itse asiassa mahdottomana. Valtion velkakirjamarkkinoiden luottamusta ei Urpilaisen mukaan voitaisi ylläpitää alijäämiä kasvattavan elvytyksen olosuhteissa,  minkä vuoksi tätä tietä ei ole syytä edes harkita.

Edelliset esimerkit kuvaavat oivallisesti talouspoliittisen ajattelun käännöstä viimeisten vuosien aikana. Finanssikriisin jälkeen ”keynesiläinen elvytyspolitiikka” oli salonkikelpoista, mutta eurokriisin syventymisen ja valtioiden velkakuormien  kasvun seurauksena elvytysopit unohdettiin silmänräpäyksessä. Näkemyksemme mukaan käännöstä tuki oleellisesti valtavirtainen talousteoria, jossa elvytyspolitiikkaa ja kysynnänsäätelyä nähdään tarvittavan ainoastaan lyhytaikaisesti talouden tasapainottumisen nopeuttajana.

Puhuimme asiasta viime perjantaina Jyväskylässä järjestetyssä Keynes-seminaarissa, jossa pohdimme ”Keynesin uuden tulemisen” epäonnistumista finanssikriisin jälkeen. Esitimme, että ilman uusklassisen keynesiläisyyden vaikutusta ja Keynesin oman teorian sivuuttamista edellä kuvattu käännös ei olisi voinut olla mahdollinen, sillä Keynesin ajatteluun nojaavassa talouspolitiikassa kysynnänsäätely olisi jatkuvaa ja taloudellisen vakauden säilyttämiseen pyrkivää. Ainoastaan uusklassisen teorian tarjoama näkemys talouden pitkän aikavälin tasapainosta ja julkisen velkaantumisen ongelmista antaa perusteet Jutta Urpilaisenkin esittämille talouspoliittisille kannoille.

Esitelmämme diat löytyvät täältä.

Jussi Ahokas ja Lauri Holappa

Mainokset

7 responses to “Miksi Keynes ei palannutkaan?

  1. Mauri Nygård huhtikuu 9, 2013 11:14 am

    Muistan, miten vuosikymmenen vaihteessa puhuttiin mahdollisesta kaksoisveen muotoisesta lamasta tai taantumasta. Samaan aikaan isot pojat ulkomaillakin olivat jossain kokouksessaan todenneet ja suositelleet, että nyt elvytetään, mutta ei sitten enää myöhemmin. Elämme tänään tätä myöhempää vaihetta.

    Jospa lähtisimme teoriasta, että lama tekeekin hyvää! Näin supistiin rotarykokouksissa 90-luvun alussa. Silloinhan saatiin punapääoma liki kokonaan hävitetyksi maasta. Nyt, kun kaiken politiikan päätavoitteet ovat valta pois kansalta (kansallisvaltioilta) ja kaiken mahdollisen ja mahdottoman yksityistäminen, niin lama auttaa jälleen.

    Otamme maan kerrallaan lamakäsittelyyn ja pakotamme Jutta Urpilaisen ylpeänä vaatiessa kuria ja leikkauksia noihin maihin, etenkin korkeasta euron kurssista eniten kärsineisiin turismimaihin.

    Suomessa samaa politiikkaa tehdään pienin askelin ja huomaamattomimmin. EU auttaa yksityistämisessä mm. tulevan kuntalakiuudistuksen kautta. Jopa vesihuoltokin pitäisi saada ohjatuksi yksityisille. Yksityistämisessä ei tyydytä pienyritysten synnyttämiseen, vaan sotet ja kunnat on tehtävä riittävän isoiksi, jotta isot kansainväliset ketjutkin olisivat kiinnostuneita. Ihan hyvin ovat olleetkin.

    Terveisin toisinajattelija.fi

    • Arto Ventto huhtikuu 17, 2013 12:05 pm

      Juuri niin. Odoteaan, että kaikki saadaan yksityistettyä ja ostettua alihintaan. Sitten kun tilanne on sopiva, niin kone vetäistään kielletyillä opeilla käyntiin, vaikka velkarahalla.
      Arto Ventto

  2. Tuomas N. huhtikuu 9, 2013 2:09 pm

    Euro on aivan ainutlaatuinen kokeilu koko (minun) tunnetussa maailmanhistoriassa, sillä valtiot eivät kykene laskemaan tätä valuuttaa liikkeelle, eikä se ole minkään valtion oma valuutta. Valuutta on enemmänkin pankkien oma valuutta. Tämän takia tuo Urpilainen, jota kovasti halveksun on oikeassa, että valtiot on alistettu markkinoille, vaikka valtiot luulevatkin tässä ironisessa maailmassa säätelevänsä ”markkinoita” (oligarkeja). Liiallinen velanotto tulisi johtamaan korkojen nousuun, mikäli bkt ei nousisi samassa, joka vaatisi lähinnä tästä ei palkankorotuksia politiikasta luopumista tai työttömien palkkaamista julkiselle sektorille. Tämäkin on eurossa ongelmallista, sillä euron arvo ei tulisi laskemaan, jos Suomi korottaa palkkoja, kuten tulisi tapahtumaan, jos Suomen alueella olisi oma valuutta, joka taas tulisi tod. näk. vähentämään ulkomaankauppaa. Verojen laskeminen oikeistovetoisessa hallituksessa lähinnä vähentää rikkaiden verotusta, joten en näkisi verotuksen laskemisella olevan toivottavaa vaikutusta talouteen – vaikka se tiettyjen poliitikkojen vaalirahoituksessa voikin näkyä.

    Itseäni ihmetyttää se, että miksi Keynes lähti pois taloudestamme? Olen tänään Thatcherin kuoleman innoittamana hieman tutkinut Britannian taloushistoriaa, joka siirtyi keyniläisyydestä monetarsmiin, koska halusi ilmeisesti saada inflaation kuriin. Tämähän lähinnä auttaa luokkaa, joka omistaa huomattavia määriä ylimääräistä rahaa, joten suurelta rahalta irtosi tukea tälle politiikalle. En kuitenkaan aivan käsitä, että miksi keyniläisyys on haudattu ja toivoisinkin teidän voivan kertoa minulle, että miksi siitä luovuttiin 70-luvun jälkeen kaikkialla maailmassa, vaikka ei sen kaikkia elementtejä oltu vielä edes kyetty käyttämään sidottujen valuuttakurssien vuoksi? Mikä siis oli ”virallinen” selitys keyniläisyydestä luopumiselle? Todellisia syitä pystyn itsekin päättelemään, kun seuraan tapahtumia 30 vuoden aikajanalla.

    Valitettava tosiasia on, että valtiomme joutuu myymään omaisuuttaan tai\ja korottamaan veroja, mikäli se haluaa välttää korkojen nousun ja kierteen alkamisen – valtioiden tulee, siis tasapainoittaa budjettinsa, mikäli bkt ei nouse vastaavasti ja vaihtotase pysy lähellä neutraalia. Kyse on enemmänkin siitä, että mitä tapahtuu, kun velkasaturaatio on saavutettu kansan ja valtion osalta? Tämä tulee seuraavassa kriisissä tapahtumaan lähes kaikkien eurovaltioiden osalta, sillä monellakaan ei ole enää varaa elvyttää vieraassa valuutassa ja domino-efekti on valmis alkamaan.

    Euroopan laajuinen keyniläisyys, sen sijaan voisi toimia, jos saisimme työllistettyä ihmisiä ja lisättyä kokonaiskysyntää, mutta tätä tuskin tulemme näkemään, sillä EU:ssa vallassa olevat korporaatiot pitävät liikaa työvoimareservistään. Samalla mm. Saksan ylijäämämaana tulisi nostaa palkkoja huomattavasti, mutta Saksassa vallalla olevat pääomapiirit tuskin haluavat voittojaan siirtää työntekijöille ihan noin vain. Vaihtotaseiden erot ovat eräs kriisin suurimmista syistä, jota sisäinen devalvaatio ei ole korjannut, ainakaan vielä, vaikkakin esim Portugalin vaihtotaseen alijäämä on pienentynyt. Tästä aiheutunut inhimillinen kärsimys on toki huomattava ja aiheuttaa vain sen, että jossain vaiheessa sisäinen devalvaatio tulee tod. näk. osumaan myös Suomeen, tämän nyt harjoitetun EU:n sisäisen verokilpailun lisäksi, jos Kreikan pikku-nazit eivät ehdi osua Suomeen ennen sitä.

    Keynes ei voi palata näissä olosuhteissa Eurooppaan. USA:ssa Keynesiä on käytetty 70-luvulta asti sotien rahoittamiseen, joka ei välttämättä ole sen kaltaista elvytystä, jota Keynes tarkoitti 30-luvulla. Palkkojen nostaminen yhteisesti EU-alueella olisi mielestäni paras ratkaisu ongelmaan lyhyellä tähtäimellä, palkankorotusten sitominen inflaation ja tuottavuuden kasvuun olisi myös osa ratkaisua, mutta tämä tulee tod. näk. olemaan mahdotonta EU:ssa, jossa on aivan liika erilaisia näkiksiä, riipuen siitä, että kuka naruja verhojen takana vetää.

    En itsekkään suosittelisi pitäaikaista elvytystä Suomelle, jos muut maat jättäytyvät elvytyksen ulkopuolelle. Tällaisista asioista toki tulisi yrittää sopia EU-tasolla, mutta minkäs teet? Kirjoitat raha ja talous-blogiin…

  3. auvo rouvinen huhtikuu 10, 2013 2:50 pm

    Tuomas, vastasit itse kysymykseesi miks Keynes katosi. Pääomapiirit eivät tykkää täystyöllisyydestä ja sen aikaansaamasta palkkojen noususta suhteessä pääomatuloihin. Virallisesti ei kyllä palkkojen nosua ole vastustettu vaan inflaatiota. Joka ei johtunut Kenneth Galbraihin mukaan valtion kulkutuksesta vaan rikkaiden verotuksen alentamisesta. (Rahan historiassaan sen väitteen esitti. Uskon väitteeseen. Vaikka valtio kuluttaisi 100% bkt:ta, jos se verottaa 100% tuloista, ei hinnat karkaa.)

    Suomi voisi toimia kokeilualueena elvytykselle. EKP lahjoittaisi 100 miljardia vuoteen, suomi kuluttaisi. Nähtäisiin onko sillä positiivisia vaikutuksia työllisyyteen. Suomi pienenä AAA valtiona olisi erittäin sovelias tuollaiseen kokeiluun. Kiteellä raha jaettaisiin kansalaispalkkana Vassin jäsenille, muualla voitaisiin soveltaa paremmin soveltuvia malleja.

  4. kai risberg huhtikuu 13, 2013 2:14 pm

    Eduskunnassa on yksi kansanedustaja, joka ymmärtää jotain taloudesta. Katsokaa kohdalta 31:30:
    http://areena.yle.fi/tv/1849002

    Parempi 1/200:sta kuin 0/200:sta. Voisikohan tuon naisen ympärille kasata post-keynesiläisen / progressiivisen puolueen? Siinä olisi puolueelle tomera keulakuva.

  5. kai risberg huhtikuu 20, 2013 2:04 pm

    Juuri näin. ”Oikeita” keynesiläisiä ei ole olemassakaan. Vain uuskeynesiläisiä eli uusklassisteja varustettuna keynesiläisillä episykleillä.

    • rahajatalous huhtikuu 20, 2013 2:55 pm

      Tietysti jälkikeynesiläinen taloustieteen traditio (ks. esim. tämä blogi) on olemassa, mutta sen vaikutus talouspolitiikkaan meillä ja muualla on ollut varsin vähäinen.

      Jussi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: