Bitcoinin ongelmista

pixbitBitcoinista eli digitaalisesta virtuaalivaluutasta on keskusteltu viime päivinä aktiivisesti (1,2). Syynä on se, että Kyproksen kriisin seurauksena bitcoinin vaihtosuhde muihin valuuttoihin parani merkittävästi. Valuuttamarkkinoiden kielellä bitcoinin kurssi nousi eksponentiaalisesti, kun kiinnostus bitcoiniin sijoituskohteena kasvoi. Monien bitcoinin vallankumouksellisuuteen uskovien mielissä kehitys otettiin vastaan innolla.

Kuten yleensä valuuttamarkkinoilla, bitcoinin kurssin raju nousu kääntyi kuitenkin nopeasti lähes yhtä rajuun pudotukseen ja bitcoinin vaihtosuhde palasi aiemmalle lineaariselle kasvu-uralleen. Virtuaalivaluutta näyttikin kohdanneen (jo toisen) merkittävän spekulatiivisen kysyntäaallon, johon myös monet kansallisista valuutoista ovat vapaiden rahoitusmarkkinoiden aikakaudella törmänneet.

Bitcoinin kannalta viime viikkojen tapahtumat ovat harmillinen takaisku, koska sitä on pidetty vakaana ja arvonsa säilyttävänä valuuttana. Hyödykerahateoriaan ja rahan kvantiteettiteoriaan uskovat bitcoinistit ovat olleet vakuuttuneita, että bitcoinin liikkeellelaskujärjestelmä, joka säätelee tiukasti liikkeellä olevan bitcoinin määrää takaa myös bitcoinin ostovoiman vakauden.

Viime viikko kuitenkin osoitti, että näin ei ole. Kun yhdellä bitcoinilla olisi tiistaina saanut esimerkiksi BitcoinStore-verkkokaupasta tavaraa noin 200 dollarin arvosta, perjantaina bitcoinin ostovoima oli enää 100 dollaria. Tällaiset valuttakurssin vaihtelut vaikuttavat oleellisesti virtuaalivaluutan ympärille muodostuneen taloudellisen toiminnan hintamekanismiin.

Jos verkkokaupan tuotteet oli ostettu kauppaan sisään dollareilla tai muilla valtioiden valuutoilla etukäteen, olisi kauppa joutunut ongelmiin valuuttakurssin vahvistuttua. Yhtäkkiä bitcoineilla olisi ollut mahdollista ostaa kaksi kertaa enemmän tavaraa, kuin aiemmin. Säilyttääkseen suunnitellun tuottoasteen kaupan olisi pitänyt nostaa bitcoinmääräisiä hintoja 100 prosenttia. Näin bitcoinjärjestelmässä olisi koettu 100 prosentin inflaatio, mikäli hintojen nousu ei olisi vaikuttanut kuluttajien kulutushalukkuuteen.

Todennäköistä kuitenkin on, ettei bitcoinin hyväksyvillä kaupoilla ole juurikaan varastoja, jolloin valuuttakurssispekulaatio kuuluu keskeisenä osana niiden liiketoimintaan. Näin ne pystyvät ostamaan myymänsä tuotteet edullisella vaihtosuhteella ja hallitsemaan siten valuuttakurssiriskiä.

Vastaavasti bitcoinin kurssin romahdus leikkasi bitcoinia maksuvälineenä käyttävien kuluttajien ostovoimaa bitcoinjärjestelmän ulkopuolella tuotettuihin tuotteisiin. Jotta sama reaalinen ostovoima olisi voitu säilyttää, olisi bitcoinkuluttajien hallussa oleva bitcoinvarallisuus pitänyt kaksinkertaistaa. Myös tämä toimenpide olisi johtanut bitcoinjärjestelmässä 100 prosentin inflaatioon, jos oletetaan kuluttajien käyttävän lisätyn varallisuuden kulutukseen täysimääräisenä ja kauppojen nostavan hintoja samassa suhteessa. Inflaatiota pelkäävien onneksi bitcoinjärjestelmässä mikään taho ei tällaista toimenpidettä voi suorittaa. Tämän seurauksena kuluttajien on vain nieltävä ostovoiman supistuminen sellaisenaan.

Esimerkkimme osoittavat, että bitcoinjärjestelmä on tällä hetkellä täysin spekulatiivinen eikä bitcoinia käyttävien ole juuri lainkaan mahdollista hallita bitcoinien ostovoimaan liittyvää epävarmuutta. Tässä mielessä bitcoinin mahdollisuudet toimia yleisesti käytettävänä valuuttana ovat olemattomat verrattuna kansallisiin valuuttoihin. Perusongelma on siinä, ettei bitcoinjärjestelmän sisällä ole tarpeeksi tuotantoa, joka määrittelisi markkinoilla olevien hyödykkeiden hinnat ensisijaisesti bitcoinvaluutassa. Siksi halukkuus käyttää bitcoinia voi vaihdella nopeastikin, kun taas kansallisten valuuttojen viimekätisenä kysynnän luojana toimii aina valtion verotus.

Valuuttakurssien heilahtelusta muodostuukin ongelma bitcoinmaksuja hyväksyville yrityksille sekä bitcoinia käyttäville kuluttajille ja ostovoiman muutoksia on lähes mahdotonta ennakoida. Bitcoinia voidaankin verrata tällä hetkellä monien kehittyvien maiden kansallisiin valuuttoihin, jotka valtion verotusoikeudesta huolimatta ovat alttiita ulkopuolisille shokeille.

Jotta bitcoin voisi joskus toimia muunakin kuin spekulatiivisena maksuvälineenä ja jotta se voisi lunastaa bitcoinistien odotukset valtiosta riippumattomasta maailmanvaluutasta, sen ympärille pitäisi pystyä rakentamaan kattava tuotantojärjestelmä, jossa palkat ja muut tuotantokustannukset, kuten raaka-aineet määritetään bitcoineissa ja maksetaan bitcoineilla. Toisin sanoen sen käyttöä maksuvälineenä olisi rajattava sellaisiin hyödykkeisiin, joiden valmistus rahoitetaan kyseisessä valuutassa. Näin on tehty esimerkiksi aikapankeissa, joissa käytettävän maksuvälineen vaihdettavuus valtion valuuttaan on lisäksi estetty. Vaikka tällainen järjestelmä on perusteiltaan kestävä, sen laajentaminen korvaamaan valtion säätelemää tuotanto- ja valuuttajärjestelmää on kuitenkin epätodennäköistä.

Tässä vaiheessa bitcoinin historiaa näyttääkin todennäköiseltä, että virtuaalivaluutta tulee jäämään historiaan yhtenä digiajan kuriositeeteista WAP-liiketoiminnan rinnalla.

Jussi Ahokas

Mainokset

8 responses to “Bitcoinin ongelmista

  1. Hannu huhtikuu 15, 2013 2:35 pm

    Yritän tässä itse hahmotella, että mikä on totuus näiden kaikkien eri näkökulmien takana.

    Miten tämä blogin lause,

    ”Näin on tehty esimerkiksi aikapankeissa, joissa käytettävän maksuvälineen vaihdettavuus valtion valuuttaan on lisäksi estetty. Vaikka tällainen järjestelmä on perusteiltaan kestävä, sen laajentaminen korvaamaan valtion säätelemää tuotanto- ja valuuttajärjestelmää on kuitenkin epätodennäköistä.”,

    suhteutuu tietoon siitä, että valtion säätelemä valuuttajärjestelmä ei olisikaan valtion säätelelmää? Vai sääteleekö Suomi eurovaluuttajärjestelmää? eikös se ole EKP:n hommia? Ja EKP:n ei ilmeisesti tarvitse hirveästi kysellä jäsenvaltioiden eduskunnilta ohjeita? Vai olenko väärässä..?

    • rahajatalous huhtikuu 16, 2013 6:50 am

      Hei Hannu,

      tässä valtiolla ja valtiovallalla tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta, kuin kansallisia parlamentteja, hallituksia ja virkakoneistoja. Valtiovalta on siis Euroopassa ja erityisesti euroalueella hajautunut paljon laajemmalle kuin yleensä ymmärretään.

      Jussi

  2. Jeremias Kangas joulukuu 8, 2013 9:05 am

    ”Tässä vaiheessa bitcoinin historiaa näyttääkin todennäköiseltä, että virtuaalivaluutta tulee jäämään historiaan yhtenä digiajan kuriositeeteista WAP-liiketoiminnan rinnalla.”

    Heh, tämä ennustus voinee nolottaa muutaman vuoden kuluttua. Mutta muutamia kommentteja:

    ”Bitcoinin kannalta viime viikkojen tapahtumat ovat harmillinen takaisku, koska sitä on pidetty vakaana ja arvonsa säilyttävänä valuuttana.”

    En tiedä ketään kutsuisi bitcoinia vakaaksi, mistä olet tällaisen väitteen kuullut? Kyllä kaikki tiedostavat bitcoinien volateliteetin.

    ”Vastaavasti bitcoinin kurssin romahdus leikkasi bitcoinia maksuvälineenä käyttävien kuluttajien ostovoimaa bitcoinjärjestelmän ulkopuolella tuotettuihin tuotteisiin.”

    Nyt on kyllä kirjoittaja aika pihalla kurssin kehityksen suhteen, onko sitä kurssikehitystä seurattu ollenkaan? Esim. vasta bitcoin ”romahti” 40%, mutta se on silti n. 60-kertainen arvossaan verrattuna vuoden alkuun. Jos on vähänkin pitempään käyttänyt bitcoineja, niin on hyvin todennäköistä että ostovoiman kehitys bitcoineja omistavalla on ollut ainoastaan positiivista.

    Romahduksista siis ei voi oikein bitcoinien kanssa puhua, vaan pikemminkin harvinaisen rajusta volateliteetista. Kurssi on heilunut kuitenkin enimmäkseen ylöspäin. Korkeat arvostuspiikitkin ovat yleensä rajoittuneet suhteellisen lyhyelle aikavälille.

    • Mikko Keinänen joulukuu 13, 2013 9:20 am

      Niin tämä kirjoitus vaikuttikin olevan blogisteilta pitkälti olkiukkoilun varaan rakennettu.

      Nyt kun Litecoin on saavuttanut 40USD arvon, niin voidaan kysyä, että ovatko kryptovaluutat tulleet jäädäkseen?

      Litecoin, worldcoin, feathercoin…osa näistä tulee varmasti kuolemaan, mutta mikä hienointa – vapaat markkinat päättävät mitkä kryptovaluutat jäävät ja mitkä kuolevat pois.

      • rahajatalous joulukuu 13, 2013 9:36 am

        Hei,

        kieltämässä tekstissä käytetty vertaus WAP-toimintaan saattoi historiallisessa perspektiivissä olla liioiteltu, mutta tästä huolimatta tekstissä kuvatut bitcoinin ongelmat ovat todellisia. Bitcoinin käyttö maksuvälineenä perustuu ainoastaan vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi se jää välttämättä aina rahahierarkiassa valtioiden valuuttojen alapuolelle. Tämä Eric Tymoignen teksti avaa tätä kysymystä syvällisemmin.

        Jussi

      • Mikko Keinänen joulukuu 13, 2013 10:00 am

        No katsotaan ihan rauhassa miten käy, mutta siitä pitää olla samaa mieltä, että tuskin veroja voi bitcoineissa maksaa.

        Kyrptovaluuttoihin liittyy paljon ratkaisemattomiakin ongelmia, mutta mihin nykyisiin valuuttoihin muka ei liittyisi ongelmia, joita sitten teoriassa ratkaistaan ihan mallikkaasti, mutta käytännössä ratkaisut ovat usein (ellei aina) purkka-teippimenetelmiin perustuvia ja jokainen vähänkin vallankahvassa oleva yrittää työntää lusikkansa soppaan?

        Nuo bitcoiniin (ja muihin kryptoihin) liittyvät kirjoituksessanne kuvatut ongelmat on pitkälti kuitenkin myönnetty eikä niitä yritetäkään piilotella:
        http://bitcoin.org/en/you-need-to-know
        https://en.bitcoin.it/wiki/FAQ

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: