Aikapankkitoiminnan verottamisesta

aikpankKuten blogissamme kaksi vuotta sitten ennustimme, verottaja on viimein kiinnostunut jatkuvasti Suomessa laajentuneesta yhteisöllisestä tuotanto- ja vaihdantatoiminnasta eli aikapankkitoiminnasta. Yleisradion tietojen mukaan verohallinnossa valmistellaan ohjeistusta siitä, miten aikapankeissa tapahtuvaa vertaisvaihdantaa tulisi tulevaisuudessa verottaa. Kommenteissa aikapankkitoiminta on rinnastettu harmaaseen talouteen, koska järjestelmän sisällä tehtävää työtä ja vaihdantaa ei tällä hetkellä veroteta lainkaan julkisen vallan toimesta.

Vertaistuotannon verottamisen suurin ongelma on siinä, ettei järjestelmässä käytetä valtion valuuttaa. Pääasiassa palveluista koostuvien hyödykkeiden hinnat on määritelty aikapankin sisäisessä valuutassa, kuten Stadin aikapankin toveissa. Näin ollen verottaminen edellyttää vähintäänkin sitä, että aikapankin piirissä tuotetut hyödykkeet arvotetaan ja niitä verrataan markkinaehtoisesti tuotettujen hyödykkeiden hintoihin. Tämä on välttämätöntä siksi, että Suomen valtio hyväksyy tällä hetkellä ainoastaan euromääräisiä verosuorituksia. Verot voidaan siis maksaa ainoastaan valtion virallisella valuutalla.

Kuten aikaisemminkin olemme todenneet johtaa aikapankkitoiminnan euromääräinen verottaminen välttämättä yhteisön hyvinvointia lisäävien palveluiden tarjonnan supistumiseen. Jos aikapankkityöstä tai -vaihdosta joudutaan maksamaan euromääräistä veroa, ei kukaan pysty työskentelemään ainoastaan aikapankin sisällä. Kaikkien on tehtävä vähintään verojen maksun mahdollistavan palkan edestä töitä myös valtion säätelemän rahatalouden piirissä. Verottamalla aikapankkitoimintaa euromääräisesti valtio siis pyrkii ottamaan vertaistuotantojärjestelmän hallintaansa ja kannustaa ihmisiä käyttämään myös vertaisvaihdannassa omaa valuuttaansa.

Aikapankkitoiminnan verottaminen ja sen seuraukset kuvavat hyvin sitä, kuinka valtio hallitsee verotuksen kautta koko tuotantojärjestelmää nykymuotoisessa rahataloudessa. Aikaisemmin olemme ehdottaneet, että jos julkinen valta päättää alkaa verottamaan aikapankkeja, tulisi sen samalla siirtyä vertaistuotannon joustavaksi rahoittajaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että tovit korvattaisiin aikapankeissa valtion valuutalla ja yksi tovi vastaisi vaikka yhteiskunnallisesti päätettyä minimituntipalkkaa. Näin toiminta voisi jatkua nykyisenkaltaisena, kun julkinen valta takaisi palkanmaksun jokaisesta työsuoritteesta. Nyt kuitenkin aikapankin jäsenien olisi mahdollista suoriutua myös valtion työlle ja vaihdannalle asettamasta verosta.

Luonnollisesti aikapankkiaktivistit ovat vastustaneet tätä ideaa todeten sen olevan pahasti ristiriidassa koko vertaistuotantoideologian kanssa. Luonnollisesti rahatalouden ulkopuolella toimiva aikapankki onkin itsenäisempi instituutio, kuin edellä kuvattu valtion takaama paikallistuotantojärjestelmä. Jotta aikapankkien itsenäisyys voitaisiin säilyttää, suhde verottajan ja laajemmin julkisen vallan kanssa on pystyttävä ratkaisemaan molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Seuraavassa kaksi vaihtoehtoista mallia:

  1. Valtio ja kunnat hyväksyvät aikapankkien valuutan eli esimerkiksi Stadin aikapankin tovin maksuvälineenä. Näin verot voitaisiin suorittaa suoraan toveissa, mikä tarkoittaisi käytännössä sitä, että julkinen valta ulosmittaisi järjestelmästä suoraan työpanosta. Jo tällä hetkellä monissa aikapankeissa on käytössä sisäinen verotusjärjestelmä, jolla työaikaa kerätään yhteisön sisäiseen käyttöön, esimerkiksi aikapankkitoiminnan kehittämiseen. Julkisen vallan täytyisi siis ainoastaan ottaa osa tästä verokirjanpidosta hallittavaakseen, jolloin se saisi käyttöön osan ihmisten aikapankkiin tarjoamasta työajasta.
  2. Koska edellinen on lakiteknisesti ja poliittisesti vaikea toteuttaa, toinen keino ratkaista julkisen vallan ja aikapankin suhde olisi se, että aikapankki myisi euroja vastaan kerättyä työaikaa julkiselle sektorille tai yksityisille toimijoille. Näin se tavallaan kävisi ulkomaankauppaa keräämillään verotuloilla ja säilyttäisi silti sisäisen päätöksentekovaltansa. Kun verovelat vertaistuotannosta- ja vaihdannasta tulisivat maksuun, voisi aikapankki selvittää ne kollektiivisesti hankkimillaan myyntituloilla eli eurovaluutalla. Näin yksittäisten toimijoiden ei tarvitsisi huolehtia verojen maksusta ja aikapankkitoiminta säilyisi pitkälti nykyisenkaltaisena.

On kiinnostavaa seurata mihin johtopäätöksiin verottaja aikapankkien verottamisen suhteen tulee ja miten nämä päätökset tulevat vaikuttamaan aikapankkitoimintaan tulevaisuudessa. Toivottavaa olisi, että löydetään ratkaisu, jolla vertaistuotanto voi edelleen laajentua ja tuottaa yhteisöllistä hyvinvointia sekä hyötyä. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun julkisin toimin rahatalouden tuotantojärjestelmän toimintaedellytyksiä jatkuvasti heikennetään.

Jussi Ahokas

Mainokset

2 responses to “Aikapankkitoiminnan verottamisesta

  1. Marko Paasila heinäkuu 5, 2013 9:09 am

    Eikö aikapankin verottamisesta seuraisi riippumatta verotusmallista yksinkertaisesti se, että 5 tunnin työtä vastaan saisit esimerkiksi 4 tuntia palvelua? Näin tilanne olisi samankaltainen kuin rahavaihdannassa. Tosin rahavaihdannassa mediaanipalkkalainen saa 4 tunnin työtä vastaan 1 tunnin palvelua ja loput menee yhteiskunnan ”hyväksi” mitä ihmeellisimillä tavoilla.

    Aikapankkitoiminta on hieno idea, ja sillä köyhänkin aika saa hyvän arvon, mutta kyllä jokainen yhteiskunnan suunnatonta kollektiivista hyötyä nauttiva jäsen on velvollinen osallistumaan ajalla tai rahalla sen tukemiseen. Yhteiskunta olemme me, ja olen sitä mieltä että lähes jokainen jäsen saa yhteiskunnasta tolkuttoman paljon enemmän kuin mitä sille voi ikinä antaa. Miten vaikeaa olisikaan elämä yksin erämaassa. Näin ollen on yhteiskunnan velvollisuus verottaa kaikkea vaihdantaa, vaikka se kuulostaakin pahalta. Se, miten järkevästi yhteiskunta hyödyntää verottamalla saatua aikaa/rahaa, onkin eri asia ja sitä varten on demokratia ja julkinen hallinto, vai mitä?

  2. OlliJT heinäkuu 15, 2013 3:39 pm

    Eikös koko aikapankin idea ole verojen välttäminen. Mitäpä muutakaan järkeä on käyttää mitään toveja tai muita korvikevaluuttoja, kun euroilla kaikki käy paljon kätevämmin. Euroilla kun saa muitakin suoritteita kuin aikapankin piirissä tarjottavia! Ongelma vaan on, että eurojen käytössä verottajan tulkinta on selkeä… Huvittavalta kuulostaa retoriikka ”rahatalouden ulkopuolella” toimimisesta – ihan samanlaista työtä se on kuin ”rahataloudenkin” piirissä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: