Velkaelvytyksen logiikka

logicVelkaelvytystä vastustavat puheenvuorot ovat lisääntyneet sitä mukaa kuin elvytyskeskustelu Suomessa on kesän aikana kiihtynyt. Näissä puheenvuoroissa julkisen kulutuksen ja investointien lisäämistä valtion alijäämäisiksi arvioiduissa budjeteissa vastustetaan, koska sen nähdään johtavan ainoastaan kiihtyvään velkaantumiseen. Tässä ajattelussa sivuutetaan kokonaan velkaelvytyksen logiikka sekä se, etteivät budjettialijäämät ja toteutuneet alijäämät ole sama asia.

Velkaelvytystä eli julkisen kysynnän kasvattamista ilman verotuksen kiristämistä tehdään, jotta yksityinen investointi- ja kulutushalukkuus saataisiin nousuun. Kun valtio alkaa lisätä alijäämäisen budjetin mukaisesti rahavirtoja talouteen, havaitsevat kotitaloudet ja yritykset taloustilanteensa paranevan. Tämä kannustaa niitä kuluttamaan ja investoimaan lisää. Mitä enemmän julkiset rahavirrat sekä julkisen sektorin luomat työpaikat lisäävät talousluottamusta, sitä enemmän yksityiset rahavirrat kasvavat ja kasvattavat siten valtion tuloja, vaikka verotuksen rakenteita ei muutettaisikaan. Siten julkiset alijäämät supistuvat tai ylijäämät kasvavat.

Tärkeimmät kotimaisista kysyntävirroista ovat ykistyiset investointivirrat, jotka määrittelevät pitkälti julkisen sektorin rahoitustaseen. Tämä nähdään kuviosta 1. Mitä korkeampi on yksityisen sektorin investointiaste, sitä suuremmaksi muodostuu myös julkisen sektorin ylijäämä. Jos nettoviennin vaikutus on mitätön, voidaan ylijäämien nähdä seuraavan lähes yksi yhteen yksityisen investointiasteen kehitystä.

Kuvio 1. Yksityisen sektorin investointiaste, nettovienti ja julkisen sektorin yli-/alijäämä Suomen taloudessa vuosina 1975-2012

ianvjj

Kun Euroopan ja koko maailman kysyntälama jarruttaa vientisektorin kehitystä ja teknologiateollisuuden 2000-luvun kilpailuetu on menetetty, nettoviennin parantaminen on mahdollista ainoastaan kotimaista kysyntää supistamalla. Tämä puolestaan syventää taantumaa. Tässä tilanteessa paras keino elvyttää taloutta onkin talouden tulovirtojen kasvattaminen julkista kulutusta ja investointeja lisäämällä ja tällä tavalla kotimaisia yksityisiä investointeja sekä kulutusta kannustammalla. Kun yksityisen talouden kasvu taas voimistuu, julkisen talouden alijäämät muodostuvat huomattavasti budjetoituja alijäämiä alhaisimmiksi. Velkaelvytys siis maksaa itsensä takaisin.

Jussi Ahokas

Mainokset

4 responses to “Velkaelvytyksen logiikka

  1. rainesto5152h elokuu 1, 2013 7:38 am

    Kyllä, mutta jos talouden aktiivisuus ei toteudukkaan, syntyy kupla joka kasvaa ja paukahtaa jossain kohtaa. Kapitalismin on saatava pyöränsä pyörimään tavalla tai toisella, muuten kansanvalta tulee ja syrjäyttää sen. Ihmisten ja yhtk:n tarpeet, kun eivät katoa minnekään.

  2. Pasi Pulkkinen elokuu 1, 2013 8:42 am

    Julkinen kulutus on sitä talouden aktiivisuutta samalla tavalla kuin yksityinenkin. Sodan jälkeen rakennettu infra on meidän hyvinvoinnin perusta ja se on tehty julkisen kulutuksen kautta. Nyt tämä infra on rappeutumassa samoin kuin on avautunut uusia tulevaisuudelle tärkeitä investointikohteita. Nyt jos koskaan on julkiselle kulutukselle tarvetta.

    • rainesto5152h elokuu 1, 2013 10:02 am

      GPI mittari osoittaa ettei meillä mitään hyvinvointia ole luotu kuin rikkaille, kansan jäädessä 5% hyvinvoinnin kasvuun 65 viimeisen vuoden aikana. Rikkaiden määrä on pieni, joten ei heidän rikastumisensa lisää kulutustamma juuri lainkaan, sillä he kulutavat ulkomailla ja kuljettavat varansa veroparatiiseihin .

  3. Timo elokuu 7, 2013 7:52 pm

    ”Koko maailman talouskasvu vuonna 2013 asettuu 3 ¼ %:n tasolle. Ensi vuonna 2014 talouskasvuksi IMF arvioi 4 %.”

    Jos tuo IMF:n arvio on oikein, niin ei maailmalla varsinaisesti ole lama. Ei mikään huima kasvu, mutta kohtuullinen kuitenkin. Onko agressiivinen velkaantuminen tässä tilanteessa oikea temppu. Minua ainakin huolestuttaa, että miten kansantalouteen lisää työnnetyt rahat menevät johonkin hyödylliseen… helposti ne valuvat vain byrokratian lisääntymiseen ja syömävelkaan… pahimmallaan ulkomaan matkailuun ja kulutustavaratuontiin.
    Kyllä minäkin toivoisin että julkinen valta käyttäisi lisärahat tehokkasti uusiin ideoihin ja rakenteisiin, mutta jos eivät käytä nykyrahojaankaan kovin viisaasti, niin miten se viisaus lisääntyisi löysän rahan lisäänstyessä. Yleensä käy päinvastoin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: