Kuppaa naapuriasi!

kuppariKevään ja kesän aikana Euroopan taloudessa on alkanut näkyä merkkejä taantuman taittumisesta. Työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen ja monissa maissa kansantalouden tilinpitäjät ovat kirjanneet viime kuukausina positiivisia kasvulukuja. Tästä innostuneena talouden ennustajat ovatkin kertoneet odottavansa loppuvuodesta selvästi alkuvuotta parempaa.

Harva on kuitenkaan antanut selitystä sille, mistä havaittu taloussyöksyn taittuminen euroalueella johtuu. Jotkut pitävät kehitystä odotettuna tasapainottumisena, joka on markkinataloudelle luontaista. Yksinkertaistettuna selitys on, että ennen pitkää kaikki taantumat ja laskusuhdanteet päättyvät.

Jotkut ovat puolestaan pitäneet havaittua kehitystä onnistuneen kriisinhoitopolitiikan saavutuksena. Kun eurotalous on saatu sopeutettua sisäisen devalvaation ja julkisen talouden leikkausten avulla, on seuraavaksi kasvun aika. Näistä selitysmalleista jälkimmäinen vastaa huomattavasti paremmin todellisuutta, mutta myös se on selityksenä puutteellinen ja sivuuttaa prosesseja,  jotka lopulta tulevat estämään kestävän kasvun.

On totta, että juuri tällä hetkellä euroalueelle koituu tiukasta talouskurista myös jonkinlaista hyötyä, sillä alueen vaihtotase on kääntynyt selvästi ylijäämäiseksi.  Kuviosta 1 nähdään, että ennen valtioiden velkakriisiä euroalueen vaihtotase oli jatkuvasti lähellä tasapainoa. Vuoden 2011 jälkeen kuitenkin vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut merkittävästi. Vaikka tämä on pääasiassa seurausta kotimaisen kysynnän ja siten tuonnin romahtamisesta, erityisesti viime kuukausina euroalueen viennin kasvu on nopeutunut selvästi.

Kuvio 1. Euroalueen vaihtotase vuosina 1999-2013

euroca

Näin ollen osa alueen sisäisen kulutus- ja investointikysynnän vähentymisestä on kompensoitunut ulkomailta tulevalla kysynnällä. Mitä nopeammaksi viennin kasvu kiihtyy, sitä suurempi vaikutus sillä voi olla eurotalouden kasvuun. Suoran vaikutuksen lisäksi viennin kasvu voi ruokkia ennen pitkää myös kotimaista kulutusalttiutta ja imvestointihalukkuutta, jos se vaikuttaa positiivisesti euroalueen talousluottamukseen.

Nykytilanteessa ongelmallista on kuitenkin se, että euroalueen vaihtotaseen ylijäämien ja viennin kasvun taustalla ei ole ollut niinkään muiden maiden kysynnän kasvu, vaan euroalueen oman kysynnän hiipuminen ja siitä seurannut hintatason lasku. Tämä on johtanut siihen, että euroalue on imenyt viime kuukausina edellisiä vuosia selvästi hitaammin kasvavasta globaalista kysynnästä kasvavan osan. Koska yhden alueen vaihtotaseen ylijäämä on toisen alueen alijäämä, on tämä kehitys heikentänyt taloudellista tilannetta muualla.

Erityisesti kehittyvissä talouksissa, kuten Intiassa, BrasiliassaTurkissa ja Indonesiassa vaihtotaseet ovat kääntyneet alijäämäisiksi ja viennin kasvu on hidastunut, mikä on tarkoittanut näiden talouksien kokonaiskysynnän heikentymistä. Kun samalla kansainväliset valuuttavirrat ovat kääntyneet pois päin kehittyvistä talouksista, niitä uhkaa ennen pitkää maksutasekriisi. Mitä syvemmäksi kriisi muodostuu,  sitä varmemmin vaihtotaseen sopeutuminen tulee tapahtumaan näissä maissa deflaation, työttömyyden ja kysynnän romahtamisen kautta.

Jos ja todennäköisesti kun näin käy, euroalue menettää vientivetoisen kasvun kannalta välttämättömän ulkomaisen kysyntäpumpun, mikä tarkoittaa täällä luonnollisesti talouskasvun hiipumista. Jos tähän jälleen vastataan leikkauksin, juuri nyt käynnistymässä oleva kierre jatkuu ja syvenee. Ennen kuin huomaammekaan, olemme juoksemassa kilpaa kohti rotkoa.

Kun eurojärjestelmän keskusmaissa ja erityisesti Saksassa harjoitettu vientikilpailukykypolitiikka johti 2000-luvun lopulla euroalueen epätasapainoihin ja lopulta kriisiytymiseen, nyt koko eurotalouteen laajennettuna politiikka on johtamassa maailmantalouden epätasapainoihin ja kriisisykliin. Vaikka tämä on ilmeistä, kyseinen politiikka nauttii Suomessakin vankkumatonta ja täysin kritiikitöntä kannatusta. Toisten talouksien kuppaamista pidetään ainoana mielekkäänä talouspoliittisena strategiana eikä sen ongelmia suostuta näkemään.

Tällä hetkellä kilpailukykyuskonto on kenties vaarallisin yhteiskunnallista vakautta uhkaavista ajatusrakenteista maailmassa. Niin kauan kuin tämä ajatusmalli hallitsee, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vakaus, täystyöllisyys ja hyvinvointivaltion ylläpitäminen ovat saavuttamattomissa olevia tavoitteita.

Jussi Ahokas

Mainokset

7 responses to “Kuppaa naapuriasi!

  1. Hannu syyskuu 6, 2013 10:03 am

    Tuolla kun mainitaan tuo deflaatio, niin miten tuo skenaario vertautuu Japanissa pitkään vallineeseen deflaatiokierteeseen. Onko siellä käynyt vastaavasti ja voiko sitä käyttää tässä jonkun sortin kauhuskenaarioesimerkkinä?

  2. Patrizio Lainà syyskuu 6, 2013 2:14 pm

    Hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan. Seuraavassa lainauksessa piilee kuitenkin ristiriita:

    ”Erityisesti kehittyvissä talouksissa, kuten Intiassa, Brasiliassa, Turkissa ja Indonesiassa vaihtotaseet ovat kääntyneet alijäämäisiksi ja viennin kasvu on hidastunut, mikä on tarkoittanut näiden talouksien kokonaiskysynnän heikentymistä. Kun samalla kansainväliset valuuttavirrat ovat kääntyneet pois päin kehittyvistä talouksista, niitä uhkaa ennen pitkää maksutasekriisi.”

    Jos vaihtotaseet ovat alijäämäisiä, tarkoittaa se väistämättä rahoitusvirtoja maahan – ei siis maasta pois (yleensä vaihtotase tasapainottuu rahoitustaseella). Oikeampi analyysi siis kuuluisi, että KUN kansainväliset valuuttavirrat kääntyvät pois kehittyvistä talouksista, seuraa siitä maksutasekriisi. Tällöinhän muut maat eivät enää suostuisi rahoittamaan kehittyvien talouksien vaihtotaseen alijäämää eli velkaantumista, kun taas tällä hetkellä ne suostuvat rahoittamaan.

    • rahajatalous syyskuu 6, 2013 4:39 pm

      Hyvä huomio Patrizio,

      olisi pitänyt kirjoittaa ”kansainväliset sijoitusvirrat”, mikä tuossa kohden oli mielessä. Kyseiset taloudet tarvitsevat tällä hetkellä siis rahoitusta sekä tavaroiden ja palveluiden maksuun (rahavirta ulos, rahoitusvirta sisään) että ulos taloudesta suuntautuvien kansainvälisten tuotannontekijäkorvausten sekä sijoitus- ja talletusvirtojen selvittämiseen. Tämä heikentää maiden valuuttakurssia ja voi lopulta johtaa siihen, ettei valuuttamääräistä rahoitusta ole enää lainkaan tarjolla. Tämä kai on lopulta maksutasekrisin määritelmä.

      Jussi

  3. samib88 syyskuu 8, 2013 4:44 pm

    Hyvä kirjoitus ja olen samaa mieltä siitä, että elvyttävää talouspolitiikkaa tarvittaisiin. Huomauttaisin kuitenkin, että viimeisessä kappaleessa käyttämänne käsite ”kilpailukyky” ei mielestäni täysin kuvaa kirjoituksen aihetta. Kansantalouden kilpailukyky voi kyllä tarkoittaa kirjoituksessa mainittua kurinalaista taloudenpitoa ja ns. taseiden kontrollointia, mutta tietääkseni siihen liitetään talouden rahavirtojen lisäksi paljon muutakin, kuten esimerkiksi työn tuottavuus, työvoiman koulutusaste, tuotteiden laadulliset tekijät, politiikan vaikutus jne, eli kansantalouden kilpailukyky on monen tekijän summa, joka kuvaa kokonaisuutena kykyä selviytyä kansainvälisen taloudellisen kilpailun olosuhteissa.
    http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/termi/kilpailukyky/

  4. Nikolai syyskuu 9, 2013 11:00 am

    Todella tärkeä huomio kilpailukykyuskonnosta. Asian voisi vielä kärjistää. Mielestäni voisi hyvin puhua yhteiskunnallisesta kilpailupsykoosista.

    On totta, että kilpailukyky ei ole yksiselitteinen käsite. Selvää on kuitenkin, että se yleisesti mielletään ennen kaikkea hintakilpailuna. Tämä ei ole sattuma. Kilpailua tuputetaan nykyään yhteiskunnan kaikille aloille. Monasti tämä ei voi tarkoittaa muuta kun kustannusten karsimista. Ja karsiminen suoritetaan huolimatta siitä, että sen seurauksena ei voi olla muu, kun kyseisen toiminnan alasajo ja surkastuminen. Julkisen sektorin ongelmat todistavat tästä trendistä.

    Tämä trendi ruokkii mm. institutionaalista korruptiota, vaikka olettamuksena on, että se suitsisi sitä. (Kehitys yliopistoissa on tästä oiva esimerkki). Pahinta kuitenkin on, että kilpailupsykoosi on osa yhteiskunnallista sairautta, jossa kaikki toimintamme välineellistetään, eikä millään näytä enää olevan itseisarvoa. Yhteiskuntamme (kulttuurimme) näyttää hukanneen sisäisen kompassinsa, ja sen muuntuminen on pimeässä hapuilemista täysin vailla mielekästä määränpäätä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: