Sayn laki 210 vuotta –tilaisuuden esitykset

saykatuViime keskiviikkona (20.11.2013) Helsingin yliopistolla järjestettiin Poliittisen talouden tutkimuksen seuran ja yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen järjestämä seminaari, jossa juhlistettiin niin kutsuttua Sayn lakia. 210 vuotta sitten ranskalainen liikemies ja taloustieteilijä Jean-Baptiste Say julkaisi teoksen Traité d’économie politique, jossa esitti myös taloustieteelliseksi laiksi kohonneen näkemyksensä.  Sayn lain mukaan taloudessa tarjonta luo aina oman kysyntänsä.

Jos Sayn lakia tulkitaan kirjaimellisesti, tarkoittaa se sitä, ettei kysyntä voi koskaan muodostua rajoitteeksi taloudessa. Hyödykemarkkinoilla siis kaikki tuotteet ja palvelut tulevat myytyä. Näin esimerkiksi yritysten ei tarvitse koskaan olla huolissaan kysynnän riittävyydestä. Niiden kannattaa siis kaikkina aikoina tuottaa maksimimäärä hyödykkeitä ja ottaa käyttöön kaikki olemassa olevat tuotantoresurssit.

Vaikka Sayn lakiin viitataan moderneissa valtavirtaisen taloustieteen tutkimuksissa vain harvoin, ajatus tarjontavetoisesta taloudesta on edelleen yksi valtavirtaisen makrotalousteorian kulmakivistä. Yhäkin makrotaloustieteilijät ajattelevat Sayn lain mukaisesti, ettei kokonaiskysynnällä ole makrotaloudellista merkitystä kuin korkeintaan lyhyellä aikavälillä. Lopulta kokonaistuotannon kehitys riippuu kuitenkin eksogeenisista tarjontapuolen tekijöistä eli työn tarjonnasta ja tuottavuudesta.

Kyseisen ajatuksen seurauksena myös talouspolitiikassa painotetaan toimia, joiden uskotaan kasvattavan työn tarjontaa sekä tuottavuutta ja näin pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Vaikka monet myöntävät, että lyhyellä aikavälillä myös riittävän kokonaiskysynnän tason saavuttaminen edellyttää talouspoliittisia toimia, lopulta talouden nähdään tasapainottuvan ilman niitäkin tarjontatekijöiden osoittamalle pitkän aikavälin kasvu-uralle.

Pidimme seminaarissa esitykset, joissa haastoimme jälkikeynesiläisestä näkökulmasta kyseisen ajattelun. Lauri Holapan esitelmä käsitteli uusklassisen taloustieteen tulkintaa Sayn laista. Esityksessä osoitettiin, että klassiset tasapainomekanismit, eli korkomekanismi ja varallisuusvaikutus, eivät voi toteutua modernissa rahatalousjärjestelmässä. Sen sijaan näkemys siitä, että ”luonnollisen työttömyyden” taso saavutettaisiin keskuspankin aktiivisella rahapolitiikalla osoitettiin realistisemmaksi.

Keskuspankin aktiivista tasapainotuspolitiikkaa ei kuitenkaan voida pitää automaattisena tasapainomekanismina, vaan se on aina harkinnanvaraista politiikkaa. Mikäli oletetaan, että talouden tasapainottaminen edellyttää aina harkinnanvaraista politiikkaa, hylätään samalla myös käsitys pitkän aikavälin tarjontatasapainosta. Näin Holapan esitelmässä osoitettiin, että kokonaistuotanto ja työllisyys määrittyvät pitkälläkin aikavälillä kokonaiskysynnän kautta. Sayn laki ei siis pidä milloinkaan paikkaansa.

Jussi Ahokkaan esitelmä käsitteli tuottavuuden ja kokonaiskysynnän välistä yhteyttä. Esityksessä kuvattiin, kuinka tuottavuutta mitataan kansantalouden tilinpidon kehikossa. Koska kansantalouden tilinpidossa tuotos kuvaa myytyjen hyödykkeiden määrää, on yleisesti tuottavuuden mittana käytetty tilinpidon tiedoista laskettu tuottavuusluku riippuvainen kokonaiskysynnän määrästä. Koska rahataloudessa kokonaiskysyntä on keynesiläisen näkemyksen mukaan autonominen muuttuja eli kulutus- ja investointipäätökset määrittävät talouden kokonaistulotason ja siten kokonaistuotoksen, on myös tuottavuuskehitys välttämättä riippuvaista kokonaiskysynnän kehityksestä.

Tuottavuuden kasvuvauhtiin vaikuttavat esimerkiksi tuotantopäätösten ja myyntien eriaikaisuus, resurssienkäytön kysyntää seuraavat muutokset sekä se, että nopea kasvu kannustaa tuotantoteknologioiden kehittämiseen ja tehostamiseen. Tuottavuuden kasvu ei siis ole rahataloudessa eksogeeninen tekijä, vaan siihen vaikuttaa joka hetki kokonaiskysynnän määrä. Kokonaiskysynnän tason puolestaan määräävät rahataloudessa yritysten ja kotitalouksien kulutus- ja investointipäätökset sekä julkisen vallan kulutus- ja verotuspäätökset.

Molempien esitysten pääviesti on sama: rahataloudessa ei ole tarjontatekijöiden määräämää kasvuastetta, vaan kasvu riippuu kaikkina aikoina – ja ennen kaikkea vajaatyöllisyyden olosuhteissa – kokonaiskysynnän kehityksestä ja taloudellisten toimijoiden kulutus- ja investointipäätöksistä. Holapan ja Ahokkaan esitykset sekä tilaisuuden muut puheenvuorot ovat kuunneltavissa Poliittisen talouden tutkimuksen seuran tarjoamasta tallenteesta.

Advertisements

4 responses to “Sayn laki 210 vuotta –tilaisuuden esitykset

  1. Kaj Risberg marraskuu 25, 2013 2:45 pm

    Ei Sayn laki voi toteutua edes teoriassa. Näin voisi käydä vain, jos markkinoilla tuottajat ostasivat tuotannon. Mutta markkinoista n. 30% on rent-seekingiä, jotka eivät ole tuottajia. Laki on jo teoreettisesti mahdoton.

    • Kaj Risberg marraskuu 25, 2013 2:50 pm

      Tarkennus. Siis ideahan on uusklassisteilla se, että tuottaja saa tuotantonsa myytyä tulon, jonka hän sitten palauttaa kysyntänä takaisin markkinoille, joka on yhtä suuri kuin tuotantonsa arvo. Mutta todellisuudessa rentier-sektorin takia markkinahinta on aina korkeampi kuin tuottajan samaa ostovoima, joten yhtälö ei voi toimia. Tämä oli selvää jo fysiokraateille, joka Say ilmeisesti ei ollut.

    • Lord Darcy marraskuu 25, 2013 4:44 pm

      On tullut muuten mietittyä onko rent-seeking ja/tai economic rent -käsitteille kunnollista suomennosta? Ja jos on nii onko jotain kirjallisuutta tai artikkeleita jossa asiaa olisi käsitelty. Tuntuu olevan todella huonosti tunnettu tänä päivänä koko käsite, vaikka se on ihan elintärkeä.

  2. Ville Pekkala marraskuu 26, 2013 7:45 am

    Taloussanomien Teittinen on myös kirjoittanut kyseisestä seminaarista: http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/11/22/paaasiassa-on-peesailtu-saksan-vyonkiristyslinjaa/201316220/12

    Lisäksi kannattaa lukea Frank Newmanin haastattelu, jossa hän puhuu vahvasti modernin rahateorian puolesta: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2013/11/25/ex-jenkkiministeri-suomelle-miettisitte-edes-eroa-eurosta/201316369/12

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: