Onko työttömyys sittenkin poliittinen ongelma?

tyottomyysKirjoitin viime vuoden syyskuussa Suomen ajautumisesta työttömyyskriisiin ja ihmettelin päätöksentekijöiden välinpitämätöntä suhtautumista työttömyyden nopeaan kasvuun. Vaikka syksyn jälkeen työttömyyden kasvu on hieman tasoittunut, tänään julkaistut tilastotiedot osoittivat työllisyystilanteen yhä heikentyneen vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste nousi viime vuoden maaliskuusta 0,5 prosenttiyksiköllä ja työttömien määrä 6,8 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 10 prosenttia. Yhteensä työttömiä työnhakijoita oli maaliskuussa 316 000 henkilöä.

Tänään viimein myös puoluekentällä reagoitiin heikentyneeseen työllisyystilanteeseen, kun Keskustan eduskuntaryhmä ilmoitti tekevänsä hallitukselle välikysymyksen työttömyyden lisääntymisestä. Vaikka välikysymyksen merkitys suomalaisessa parlamentaarisessa demokratiassa on vähäinen, on jossain määrin rohkaisevaa, että oppositiopuolueet haluavat käydä julkisuudessa keskustelua työttömyyden pahenemisesta. Kun Jyrki Kataisen hallituksen toimikauden aikana työttömien työnhakijoiden määrä on noussut lähes 70 000 henkilöllä, eväät hallituksen haastamiseen ovat tällä kertaa varsin hyvät. Kun Kataisen hallituksen ohjelmassa yhdeksi kärkitavoitteeksi asetettiin työttömyysasteen painaminen 5 prosenttiin, on hallituksen epäonnistuminen työllisyydenhoidossa ollut totaalinen. Toisen päähallituspuolueen SDP:n lupaukset 100 000 työpaikan luomisesta vaalikaudella antavat lisää vettä opposition myllyyn.

Tulevan keskustelun kannalta olisi toivottavaa, että työttömyyden kasvun syyt ymmärrettäisiin ja talouspolitiikassa tehdyt virheet myönnettäisiin. Ensinäkin olisi ymmärrettävä, että työllisyyden heikentymisen ja työttömyyden kasvun taustalla on kysyntäolosuhteiden heikkeneminen. Viime vuonna Suomen taloutta painoi erityisesti kotimaisen investointi- ja kulutuskysynnän heikko kehitys, jota ruokki yritysten ja kotitalouksien heikko luottamus talouteen. Kiristävällä finanssipolitiikalla, jota Suomessa on vuodesta 2011 asti harjoitettu, on ollut suora vaikutus kotimaisten talousnäkymien synkkenemiseen (keskustan välikysymykseltä viekin pohjaa puheenjohtaja Sipilän vaatimukset entistä tiukempaan finanssipolitiikkaan siirtymisestä). Vaikka Euroopassa pahin vyönkiristysvaihe on ohi, investointikysyntä on edelleen heikkoa, minkä vuoksi Suomen vientiteollisuuden elpyminen on yhä antanut odottaa itseään. Näin monessa muussa Euroopan maassa voimistunut kasvu ei ole välittynyt Suomen talouteen.

Koska kansainväliseen talouteen liittyy tällä hetkellä lukuisia epävarmuuksia, kuten Ukrainan tilanne ja Kiinan hidastunut kasvu, eikä vientikysynnän nopeaan kasvuun voida tuudittautua, olisi hallituksen nopeasti muutettava finanssipoliittista linjaansa talouskasvua ja työllisyyttä tukevaksi. Enää pelkät retoriset vakuuttelut eivät riitä, vaan kehysriihessä ensi vuodelle päätettyjä leikkauksia on peruttava. Lisäksi tälle vuodelle on laadittava riittävän suuri kokonaiskysyntää lisäävä investointipaketti, joka rahoitetaan velalla. Näin paketti synnyttää yksityiselle sektorille nettomääräisiä tuloja ja parantaa kotitalouksien sekä yritysten talousluottamusta. Työttömyyden alentamisen näkökulmasta yksityisen sektorin olosuhteiden parantaminen on tällä hetkellä erittäin tärkeää, minkä vuoksi veronkorotuksista on ehdottomasti pidättäydyttävä.

Edellä esitetyillä keinoilla työttömyyden nopeakin alentaminen on mahdollista ja hallituksen on mahdollista viimein ryhtyä hallitusohjelmassa lupaamalleen työllisyyspolitiikan linjalle. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan, kannustaako opposition välikysymys hallituksen loppusuoralla kiriin, joka tuottaa viimein jotain positiivista myös taantumassa ja kasvavassa työttömyydessä kärvisteleville kansalaisille.

Jussi Ahokas

Advertisements

3 responses to “Onko työttömyys sittenkin poliittinen ongelma?

  1. veikko hallikainen huhtikuu 24, 2014 6:27 pm

    Veikko Hallikainen
    23 h (23.4.2014)

    Kumpi tuhoaa kuntatalouden ja yhteiskunnan nopeammin: kestävyysvaje vai ostovoima ja työllisyysvaje?
    Ajautuuko Suomi Japania jo 15 vuotta vaivanneeseen deflaatiokierteeseen?

  2. Panu Heinonen huhtikuu 25, 2014 7:53 pm

    Seikka mistä ei juurikaan valtakunnan mediassa puhuta on se, että kunnat ovat rahoituksellisessa ahdingossa. Työttömyyden lisääntyminen on vähentänyt kuntien “verotuloja” ja toisaalta väestön ikääntyminen on selvästi nostanut terveydenhuollon menoja joiden kasvua tosin yritetään suitsia kaikin keinoin. Tämä johtaa kuitenkin siihen, että kunnat yrittävät nyt säästää kaikesta mahdollisesta; kouluja lakkautetaan, koulukäyntiavustajia ym. potkitaan pois, ihmisiä lomautetaan, hankintoja lykätään, investoinnit minimoidaan. Ei tarvitse olla ruudikeksijä havaitakseen että koko Suomen mittakaavassa näillä toimilla on merkittäviä vaikutuksia kokonaiskysyntään. Jos kunnat saataisiin investoimaan ja luopumaan leikkauksista, saataisiin paikallista kysyntää piristettyä joka puolella.
    Suomen kaltaisessa maassa jossa kunnilla on merkittävä osuus yhteiskunnan toiminnassa pitäisi kiinnittää huomiota kuntien rahoituksen järjestämiseen. Kuntarahoitushan käsittääkseni on rahoituslaitos jolla on keskuspankkitoiminnot. Silti Kuntarahoituksen sivuilla puhutaan rahoituksen hankkimisesta “kansainvälisiltä markkinoilta”. Eikös eräs ratkaisu olisi ottaa Kuntarahoitusta nätisti niskasta kiinni ja rahoittaa kuntien investoinnit välillisesti EKP:sta sen avulla?

  3. Mikko Elomaa huhtikuu 29, 2014 10:05 am

    Jos valtio vaikeuttaa ihmisten työllistymistä itse, niin tottakai se on poliittinen valinta. Siten kaikki työntekoa rajoittavat lait ovat periaatteessa argumentti sen puolesta, että valtion on tarjottava työttömille joko työttömyysturva tai työtä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: