Oikaisuja rahakeskustelun perättömyyksiin

Kuva: Wikimedia Commons (Marcel Duchampin Suihkulähde, 1917)

Heikki Pursiainen kritisoi tuoreessa blogikirjoituksessaan ”raha-aktivisteja” ja valitteli heidän saamaansa liian suurta asemaa Helsingin Sanomissa. Pursiaisen kirjoituksessa on niin monta väärinymmärrystä tai valheellista väitettä, että katson tarpeelliseksi korjata näistä keskeisimpiä. Jatka artikkeliin Oikaisuja rahakeskustelun perättömyyksiin

Mainokset

IMF paljastaa huterat oletukset Suomen taloudesta

Headquarters_of_the_International_Monetary_Fund_(Washington,_DC)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut Suomelle jälleen talouspoliittisia ohjeita. Kolmen vuoden välein annettavassa konsultaatiossa listalla ensimmäisenä ovat rakenneuudistukset ja toisena julkisen talouden tasapainottaminen.

Vaikka IMF näkee tasapainottamisen välttämättömänä, tulee se valuuttarahaston mukaan ajoittaa siten, ettei liian suurta negatiivista kasvuvaikutusta synny. Edellisen kerran IMF antoi suosituksiaan vuonna 2012 ja ne olivat jokseenkin samansuuntaisia, joskin tuolloin pankkijärjestelmän vakauttamista painotettiin enemmän. Jatka artikkeliin IMF paljastaa huterat oletukset Suomen taloudesta

Miksi suomalainen talouspolitiikka on talouskuripolitiikkaa?

alesardgYlen MOT-ohjelmassa 2.11. käsiteltiin talouskuria Euroopassa ja Suomessa. Toimittajat olivat lähettäneet talouskuripolitiikkaa käsittelevän kyselyn lähes viidellekymmenelle eurooppalaiselle makrotaloutta tutkineelle professorille. Näistä kaksikymmentäkuusi vastasi. Vastaajien enemmistö suhtautui kriittisesti Euroopassa viime vuosina harjoitettuun talouspolitiikkaan, jonka he näkivät heikentäneen erityisesti eurotalouden tilaa huomattavasti.

Jatka artikkeliin Miksi suomalainen talouspolitiikka on talouskuripolitiikkaa?

Palkanalennus rahataloudessa

lantitSuomessa on viime viikkoina puhuttu paljon palkkojen alennuksesta. Jo kaatuneessa yhteiskuntasopimushankkeessa etsittiin erilaisia keinoja työntekijöiden tuntipalkkojen ja yritysten työkustannusten alentamiseen.

Vaikka nimellispalkkojen leikkaukset eivät varsinaisesti olleet neuvotteluissa pöydällä, ilmassa on ollut myös ajattelua, jonka mukaan lopulta ainoastaan nimellispalkkojen alentuminen kääntäisi Suomen talouden jälleen kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti totta. Rahataloudessa palkoilla on kaksoisrooli: sen lisäksi että palkat ovat yritysten kustannuksia, ne muodostavat merkittävän osan kotitalouksien ostovoimasta. Jos palkkojen alennuksella on kasvun ja työllisyyden kannalta positiivisia tarjontavaikutuksia, sillä on samanaikaisesti negatiivisia kysyntävaikutuksia. Jatka artikkeliin Palkanalennus rahataloudessa

Ei sittenkään suurta kohtaanto-ongelmaa

kohtaanto

Tasaisin väliajoin Suomen työttömyystilanteesta tehdään uutisia ja pääkirjoituksia, joissa päivitellään sitä, että avoimia työpaikkoja on siitä huolimatta, että työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa. Tällä tavalla kasvava työttömyys pyritään esittämään suhdannetyöttömyyden sijaan rakenteellisena työttömyytenä, joka on seurausta työttömien haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hakea ja ottaa vastaan tarjolla olevia töitä. Jatka artikkeliin Ei sittenkään suurta kohtaanto-ongelmaa

Yhteiskuntasopimus 101

poijjaat

Kuva: Valtioneuvosto, (c) Sakari Piippo

Juha Sipilän hallitus käynnisti uudestaan ennen hallitusneuvottelujen alkua keskeytyneet yhteiskuntasopimusneuvottelut. Elokuun 21. päivään mennessä on tarkoitus saada selvyys siitä, ovatko työmarkkinaosapuolet mukana hallituksen johdolla neuvoteltavassa sopimuksessa, jonka avulla on tarkoitus ottaa viiden prosentin kilpailukykyhyppy. Koska tuskin kenellekään on täysin selvää, mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse, alle on koottu muutamia yhteiskuntasopimukseen liittyviä faktoja helpottamaan neuvottelujen seuraamista.

Jatka artikkeliin Yhteiskuntasopimus 101