Blogissa julkaistuja artikkeleita ja kommenttikirjoituksia on mahdollista kommentoida. Asialliset ja omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Kommentoijan tulee ilmoittaa sähköpostiosoitteensa kommenttia jätettäessä.
Kirjoituksia on mahdollista kommentoida myös anonyymisti tai nimimerkillä. Tämä onnistuu lähettämällä sähköpostia osoitteeseen rahajatalous@gmail.com. Tällä tavalla lähetettyihin kommentteihin pyritään vastaamaan resurssien mahdollistamissa rajoissa.
Samaan osoitteeseen voi lähettää myös kysymyksiä ja muuta palautetta blogia ja sen sisältöä koskien.
Blogissa noudatetaan yleisiä argumentoinnin periaatteita.
Tämän blogin tekstien käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.
Kysymys EKP päätöksistä.
HS kirjoituksesssa 6.6 käytiin läpi EKP ”elvytyspäätökset”. Kuten olettaa sopii HS selvitys on sen verran tekninen, että sitä on vaikea ymmärtää. Ajatus siitä että artikkelin kirjoittaja ei itsekään ole täysin selvillä asiasta käy mielessä. Mitä siis tarkoittavat EKP negatiiviset talletuskorot, 400miljardin lainaohjelma ja vakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma?
Jos olen ymmärtänyt asian oikein pankit eivät voi käyttää keskuspankkirahaa muuhun kuin omien keskinäisten tiliensä selvittämiseen, ja valtioiden velkakirjojen ostamiseen. Jos kaikki pankit rupeavat luotottamaan yksityistä sektorian, tämä tarkoittaa vain sitä, että keskuspankiirahan kierto pankien välisessä maksujärjestelmässa ehkä jonkin verran nopeutuu. Jää siis epäselväksi miten pankit pääsisivät eroon keskuspankkirahoistaan luotottamalla yksityistä sektoria. Onko ajatus se, että pankit, negatiivisen koron painostama, pakotetaan suurentamaan taseitaan luotottamalla yksityistä sektoria, jotta ne tätä kautta saisivat tarvittavat lisätulot tasapainottaakseen negatiivisen koron tuomat kustannukset? ”Elvytys” olisi näin ollen epäsuoraa. Jos näin on, mikä estää pankkeja lainottamaan pörssispekulaatiota sen sijaan, että lainoittaisivat reaalitaloutta? Onko tässä siis kyse pörssien ”paisuttamisoperaatiosta”?
400miljardin lainohjelma tuntuu vielä epäselvemmältä. Miksi pankit lainaisivat keskuspankkirahaa luotottaakseen yksityistä sektoria, vaikka lainaehdot olisivat kuinka edulliset? Jos olen ymmärtänyt asian oikein, pankit eivät tarvitse keskuspankkirahaa luodakseen luottoja yskityiselle sektorille. Se mikä voi estää luottojen myöntämisen on oman pääoman puuttuminen, siis se, että sen suhde luottokantaan on liian pieni. (Ymmärtääkseni keskuspankkilaina i lisää pankkien omaa pääomaa centilläkään). Tietenkin kyse voi yksinkertaisesti olla siitä, että pankeille annetaan mahdollisuus vaihtaa vanhat matalakorkoiset, valtioiden valkakirjojen ostoihin ottamansa keskuspankkilainat, uusiin, vielä edullisimpiin lainoihin.
Vakuudellisten arvopapereiden osto sen sijaan vaikuttaa hieman ymmärrettävämmältä. Tälläiset ostothan voisivat auttaa pankkien selviytymistä tulevista stressitesteistä, varsinkin jos keskuspankki maksaa roskapapereista täysimääräisen hinnan. Onko tässä siis kyse pankkien pelastamisoperaatosta?
Voi olla, että olen täysin metsässä spekulaatioissani. Rahajärjestelmämme kun ei ole aivan läpinäkyvä. Olisin siksi kiitollinen jos oikaisisitte väärinkäsityksiäni ja vahvistaisitte ajatuksiani niiltä osin kun ne sattuvat olenvan oikeita.
YT
Nikolai Enckell