TARGET2-vastuut jälleen

Kuvan lähde: Wikimedia Commons

Helsingin Sanomissa julkaistiin 7.10.2020 Vieraskynä-artikkeli, jonka olivat kirjoittaneet kokoomuksen tuore varapuheenjohtaja Elina Lepomäki sekä taloustieteilijä Jussi Lindgren. Kirjoituksen aiheena oli niin sanottu TARGET2-järjestelmä ja siihen liittyvät eurovaltioiden vastuut. Kirjoitus oli siinä mielessä kiinnostava, että kyseisestä aiheesta ei ole suomalaisessa julkisuudessa kovin paljon ihan viime aikoina keskusteltu.

Advertisement

Olemmeko taloustuhon partaalla?

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ovat olleet jo tähän mennessä erittäin suuret. Kun valtiot ympäri maailmaa ovat kevään aikana turvautuneet eriasteisiin rajoitustoimiin, taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt rajusti. Myös ihmisten käyttäytymisen muutos tartuntojen pelossa on osaltaan syventänyt koronakriisin talouspudotusta. Vaikka epidemiatilanne on toimien seurauksena saatu monessa maassa jokseenkin hallintaan, epävarmuus jatkuu vielä monia kuukausia eteenpäin. Voidaan ajatella, että vasta rokote ja sen kautta syntyvä suoja tautia vastaan päättää tämän epävarmuuden.

Euroalueen kapea tie

Viimeiset viikot ovat opettaneet paljon euroalueen poliittisen talouden dynamiikoista. Seuraavassa keskeisiä havaintoja:

Euroopan keskuspankki kampeaa Kreikkaa irti euroalueesta

Viime viikot ovat olleet euroalueella tapahtumantäytteisiä, kun Kreikan hallitus päätti kysyä kansan mielipidettä velkojiensa sille tarjoamaan sopimukseen. Kansanäänestys ei kuitenkaan ole ollut ainoa erityislaatuinen tapahtuma, jota olemme päässeet todistamaan. Euroopan keskuspankin viimeaikaiset Kreikan pankkijärjestelmään kohdistuvat rahapoliittiset toimet ovat vähintäänkin yhtä kiinnostavia.

Kreikka-keskustelun tolkuttomuudet

Tänään maanantaina käydään Kreikan kannalta mahdollisesti kohtalokkaita neuvotteluita maalle aiemmin myönnetyn rahoituspaketin viimeisen erän maksamisen ehdoista. Pitkään jatkuneiden neuvotteluiden aikana suomalaisessa julkisessa keskustelussa on pyörinyt omituisia harhakäsityksiä, jotka ovat usein kertoneet enemmän näiden näkemysten lausujien omista mieltymyksistä kuin tosiasioista.

Seuraavassa käydään läpi viisi Kreikan tilanteeseen liittyvään usein suomalaisessa julkisuudessa esitettyä harhakäsitystä.

Miksi Saksaa kunnioitetaan?

Viime päivinä pankkien analyytikot ja pääkirjoitustoimittajat ovat esittäneet analyysejä, joissa on toisteltu Kreikan ja Syrizan hävinneen velkaneuvotteluiden ensimmäisen osan. Arvioiden taustalla sykkivää voitonriemua on vain vaivoin onnistuttu peittelemään.

Näiden analyysien osuvuus on jo sinänsä kyseenalainen, koska emme toistaiseksi tiedä, kuinka paljon Kreikan uusi hallitus joutuu tekemään sellaisia reformeja, joihin se ei olisi ollut itse valmis. Vielä kiinnostavampaa on kuitenkin se, että Kreikan oletetusta tappiosta innostuneet tahot näyttävät asettuneen tukevasti Saksan puolelle euroalueen tulevaisuutta koskevissa kiistoissa.

Kolme kiperää kohtaa EKP:n päätöksessä

Keskiviikkoiltana Euroopan keskuspankki EKP teki jokseenkin yllättävän siirron ja ilmoitti, ettei se enää hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja kreikkalaispankkien velkojen vakuuksiksi. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että normaalien avomarkkinaoperaatioiden sijaan kreikkalaiset pankit joutuvat turvautumaan Kreikan keskuspankin hätärahoitukseen (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Koska hätärahoitusikkunasta lainatessa keskuspankin perimä korko on 1,55 prosenttia ja avomarkkinaoperaatioissa 0,05, kasvavat kreikkalaisten pankkien rahoituskustannukset oleellisesti. Tätä vaikutusta vahvistaa se, että viime viikkoina kiihtynyt talletuspako kreikkalaisista pankeista pakottaa pankit jatkuvasti hankkimaan taseisiinsa lisää keskuspankkirahaa.

Miksi euroalueen laskevissa hinnoissa ei ole mitään yllättävää?

Euroopan tilastoviranomainen Eurostat julkisti tällä viikolla joulukuun alustavat inflaatioluvut euroalueelle. Tilaston mukaan kuluttajahinnat laskivat euroalueella edellisen vuoden joulukuusta 0,2 prosenttia. Toisin sanoen euroalueen vuosi-inflaatio kääntyi joulukuussa negatiiviseksi. Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa oltiin vuonna 2009 keskellä globaalia finanssikriisiä. Euroalueen negatiivisessa inflaatiossa ei lopulta ole mitään yllättävää, kun talousalueen viimeaikaista kehitystä tarkastellaan inflaation taustatekijöiden kautta.

Vankina pienen avotalouden ajattelussa

Euroalue on vaipumassa kolmanteen taantumaan vuoden 2008 jälkeen. Kesän jälkeen talous on yskähdellyt niin talousalueen reunoilla kuin myös sen ytimessä, kun Saksankin talous on alkanut näyttää merkkejä haavoittuvuudesta. Viimeiset tilastotiedot ovat kertoneet Saksan teollisuustuotannon ja viennin supistumisesta. Sijoittaja– ja yritysluottamus Saksassa on heikentynyt jo viime keväästä asti.

Mihin EKP uusilla toimillaan pyrkii ja mihin se pystyy?

Euroopan keskuspankki julkisti torstaina markkinoiden jo jonkin aikaa odottaman rahapoliittisen paketin. Loppujen lopuksi EKP:n suorittamat uudet elvytystoimet vastasivat jo aiemmin julkisuuteen tihkuneita tietoja. Keskeisimmät keskuspankin tempuista olivat ohjauskoron lasku 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin, keskuspankin talletuskoron laskeminen negatiiviseksi (-0,1 prosenttiin) sekä kahden uuden laina- ja avomarkkinaoperaation käynnistäminen. Näistä 400 miljardin LTRO-ohjelmassa lainataan rahoituslaitoksille keskuspankkirahaa eli reservejä kolmeksi vuodeksi 0,25 prosentin korolla. Tämän lisäksi EKP pidättäytyy imemästä pois kierrosta kriisimaiden velkakirjojen osto-ohjelman myötä pankkijärjestelmään syntynyttä likviditeettiä eli ylimääräisiä reservejä.