Kategoria-arkisto: Eurokriisi

Miksi Saksaa kunnioitetaan?

saksaViime päivinä pankkien analyytikot ja pääkirjoitustoimittajat ovat esittäneet analyysejä, joissa on toisteltu Kreikan ja Syrizan hävinneen velkaneuvotteluiden ensimmäisen osan. Arvioiden taustalla sykkivää voitonriemua on vain vaivoin onnistuttu peittelemään.

Näiden analyysien osuvuus on jo sinänsä kyseenalainen, koska emme toistaiseksi tiedä, kuinka paljon Kreikan uusi hallitus joutuu tekemään sellaisia reformeja, joihin se ei olisi ollut itse valmis. Vielä kiinnostavampaa on kuitenkin se, että Kreikan oletetusta tappiosta innostuneet tahot näyttävät asettuneen tukevasti Saksan puolelle euroalueen tulevaisuutta koskevissa kiistoissa. Lue lisää

Mainokset

Kolme kiperää kohtaa EKP:n päätöksessä

kreuroKeskiviikkoiltana Euroopan keskuspankki EKP teki jokseenkin yllättävän siirron ja ilmoitti, ettei se enää hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja kreikkalaispankkien velkojen vakuuksiksi. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että normaalien avomarkkinaoperaatioiden sijaan kreikkalaiset pankit joutuvat turvautumaan Kreikan keskuspankin hätärahoitukseen (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Koska hätärahoitusikkunasta lainatessa keskuspankin perimä korko on 1,55 prosenttia ja avomarkkinaoperaatioissa 0,05, kasvavat kreikkalaisten pankkien rahoituskustannukset oleellisesti. Tätä vaikutusta vahvistaa se, että viime viikkoina kiihtynyt talletuspako kreikkalaisista pankeista pakottaa pankit jatkuvasti hankkimaan taseisiinsa lisää keskuspankkirahaa. Lue lisää

Miksi euroalueen laskevissa hinnoissa ei ole mitään yllättävää?

flationEuroopan tilastoviranomainen Eurostat julkisti tällä viikolla joulukuun alustavat inflaatioluvut euroalueelle. Tilaston mukaan kuluttajahinnat laskivat euroalueella edellisen vuoden joulukuusta 0,2 prosenttia. Toisin sanoen euroalueen vuosi-inflaatio kääntyi joulukuussa negatiiviseksi. Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa oltiin vuonna 2009 keskellä globaalia finanssikriisiä. Euroalueen negatiivisessa inflaatiossa ei lopulta ole mitään yllättävää, kun talousalueen viimeaikaista kehitystä tarkastellaan inflaation taustatekijöiden kautta. Lue lisää

Vankina pienen avotalouden ajattelussa

vankilaEuroalue on vaipumassa kolmanteen taantumaan vuoden 2008 jälkeen. Kesän jälkeen talous on yskähdellyt niin talousalueen reunoilla kuin myös sen ytimessä, kun Saksankin talous on alkanut näyttää merkkejä haavoittuvuudesta. Viimeiset tilastotiedot ovat kertoneet Saksan teollisuustuotannon ja viennin supistumisesta. Sijoittaja– ja yritysluottamus Saksassa on heikentynyt jo viime keväästä asti. Lue lisää

Mihin EKP uusilla toimillaan pyrkii ja mihin se pystyy?

setelitEuroopan keskuspankki julkisti torstaina markkinoiden jo jonkin aikaa odottaman rahapoliittisen paketin. Loppujen lopuksi EKP:n suorittamat uudet elvytystoimet vastasivat jo aiemmin julkisuuteen tihkuneita tietoja. Keskeisimmät keskuspankin tempuista olivat ohjauskoron lasku 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin, keskuspankin talletuskoron laskeminen negatiiviseksi (-0,1 prosenttiin) sekä kahden uuden laina- ja avomarkkinaoperaation käynnistäminen. Näistä 400 miljardin LTRO-ohjelmassa lainataan rahoituslaitoksille keskuspankkirahaa eli reservejä kolmeksi vuodeksi 0,25 prosentin korolla. Tämän lisäksi EKP pidättäytyy imemästä pois kierrosta kriisimaiden velkakirjojen osto-ohjelman myötä pankkijärjestelmään syntynyttä likviditeettiä eli ylimääräisiä reservejä. Lue lisää

Professori Korkman ja eurooppalainen yhteisvaluutta

eurokirjaTällä hetkellä Aalto-yliopiston professorina toimivan Sixten Korkmanin kirja eurosta ja eurokriisistä  julkaistiin lokakuussa. Perinpohjaisesti eurojärjestelmän taustoja sekä eurokriisin vaiheita käsittelevä teos on varmasti yksi mielenkiintoisimmista suomenkielisistä yhteisvaluuttaa ja valuutta-alueen ongelmia käsittelevistä tietokirjoista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat piti teosta niin mielenkiintoisena, että pyysi EU:n talouskomissaari Olli Rehniä arvostelemaan teoksen välittömästi sen ilmestymisen jälkeen.
Lue lisää

Euroalueen pelastuspaketti

pakettiEuroalueen taloustilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana, kun kysyntäongelmat ovat alkaneet painaa yhä enemmän myös pohjoisen vientivetoisia eurotalouksia, kuten Hollantia, Suomea ja Saksaa. Vaikka koko euroalueen tasolle ulotettu sisäisen devalvaation ja talouskurin politiikka onkin imenyt kysyntää ulkomailta suututtaen samalla kilpailijataloudet, on ilmeistä, että kestävälle kasvu-uralle euroalueella ei kotimaista kysyntää leikkaavalla politiikalla päästä. Euroalue on yksinkertaisesti liian suuri talousalue harjoittamaan saksalais-suomalaista vientivetoista kasvua tavoittelevaa talouspolitiikkaa. Lue lisää

Saksa putsaa pöydän

saksaEU:n komissio on tämän viikon alussa jälleen kerran ilmoittanut pahimman olevan ohi eurokriisissä. Perusteena on komission oma ennuste, jonka mukaan ensi vuonna euroalueen talous alkaa kasvaa vaatimattomasti. Komission ennuste vaikuttaa kuitenkin optimistiselta, sillä tänä vuonna jokaisen kriisimaan bruttokansantuote jatkaa supistumistaan. Lue lisää

Kuppaa naapuriasi!

kuppariKevään ja kesän aikana Euroopan taloudessa on alkanut näkyä merkkejä taantuman taittumisesta. Työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen ja monissa maissa kansantalouden tilinpitäjät ovat kirjanneet viime kuukausina positiivisia kasvulukuja. Tästä innostuneena talouden ennustajat ovatkin kertoneet odottavansa loppuvuodesta selvästi alkuvuotta parempaa. Lue lisää

Euron tuho, euroero ja Saksan perustuslakituomioistuin

evropulpSuomen talouspolitiikassa tehtiin 1990-luvulla poikkeuksellisen paljon kardinaalivirheitä. Suurin osa virheistä liittyi laman hoitoon 1990-luvun alussa ja sen jälkiselvittelyihin 1990-luvun loppupuolella. Silti kenties suurin 1990-luvulla tehty virhe oli päätös liittyä Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun.

Koko liittymisprosessi EMUun rikkoi demokratian perusperiaatteita. Suomessa annettiin 1990-luvun loppupuolella ymmärtää, että Maastrichtin sopimus velvoitti Suomea liittymään talous- ja rahaliittoon. Vielä muutamaa vuotta aikaisemmin EU-jäsenäänestyksen yhteydessä monet tahot olivat kuitenkin antaneet ymmärtää, että EMU-jäsenyys on EU-jäsenyydestä erillinen kysymys. Enemmistö suomalaisista ei missään vaiheessa kannattanutkaan Suomen EMU-jäsenyyttä, mutta siitä huolimatta eduskunnan selvä enemmistö runttasi Suomen EMUun vuoden 1998 äänestyksessä. Lue lisää