Mihin EKP uusilla toimillaan pyrkii ja mihin se pystyy?

setelitEuroopan keskuspankki julkisti torstaina markkinoiden jo jonkin aikaa odottaman rahapoliittisen paketin. Loppujen lopuksi EKP:n suorittamat uudet elvytystoimet vastasivat jo aiemmin julkisuuteen tihkuneita tietoja. Keskeisimmät keskuspankin tempuista olivat ohjauskoron lasku 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin, keskuspankin talletuskoron laskeminen negatiiviseksi (-0,1 prosenttiin) sekä kahden uuden laina- ja avomarkkinaoperaation käynnistäminen. Näistä 400 miljardin LTRO-ohjelmassa lainataan rahoituslaitoksille keskuspankkirahaa eli reservejä kolmeksi vuodeksi 0,25 prosentin korolla. Tämän lisäksi EKP pidättäytyy imemästä pois kierrosta kriisimaiden velkakirjojen osto-ohjelman myötä pankkijärjestelmään syntynyttä likviditeettiä eli ylimääräisiä reservejä. Jatka artikkeliin Mihin EKP uusilla toimillaan pyrkii ja mihin se pystyy?

Mainokset

Professori Korkman ja eurooppalainen yhteisvaluutta

eurokirjaTällä hetkellä Aalto-yliopiston professorina toimivan Sixten Korkmanin kirja eurosta ja eurokriisistä  julkaistiin lokakuussa. Perinpohjaisesti eurojärjestelmän taustoja sekä eurokriisin vaiheita käsittelevä teos on varmasti yksi mielenkiintoisimmista suomenkielisistä yhteisvaluuttaa ja valuutta-alueen ongelmia käsittelevistä tietokirjoista. Esimerkiksi Helsingin Sanomat piti teosta niin mielenkiintoisena, että pyysi EU:n talouskomissaari Olli Rehniä arvostelemaan teoksen välittömästi sen ilmestymisen jälkeen.
Jatka artikkeliin Professori Korkman ja eurooppalainen yhteisvaluutta

Euroalueen pelastuspaketti

pakettiEuroalueen taloustilanne on heikentynyt kuluneen vuoden aikana, kun kysyntäongelmat ovat alkaneet painaa yhä enemmän myös pohjoisen vientivetoisia eurotalouksia, kuten Hollantia, Suomea ja Saksaa. Vaikka koko euroalueen tasolle ulotettu sisäisen devalvaation ja talouskurin politiikka onkin imenyt kysyntää ulkomailta suututtaen samalla kilpailijataloudet, on ilmeistä, että kestävälle kasvu-uralle euroalueella ei kotimaista kysyntää leikkaavalla politiikalla päästä. Euroalue on yksinkertaisesti liian suuri talousalue harjoittamaan saksalais-suomalaista vientivetoista kasvua tavoittelevaa talouspolitiikkaa. Jatka artikkeliin Euroalueen pelastuspaketti

Saksa putsaa pöydän

saksaEU:n komissio on tämän viikon alussa jälleen kerran ilmoittanut pahimman olevan ohi eurokriisissä. Perusteena on komission oma ennuste, jonka mukaan ensi vuonna euroalueen talous alkaa kasvaa vaatimattomasti. Komission ennuste vaikuttaa kuitenkin optimistiselta, sillä tänä vuonna jokaisen kriisimaan bruttokansantuote jatkaa supistumistaan. Jatka artikkeliin Saksa putsaa pöydän

Kuppaa naapuriasi!

kuppariKevään ja kesän aikana Euroopan taloudessa on alkanut näkyä merkkejä taantuman taittumisesta. Työttömyyden kasvu näyttää hidastuneen ja monissa maissa kansantalouden tilinpitäjät ovat kirjanneet viime kuukausina positiivisia kasvulukuja. Tästä innostuneena talouden ennustajat ovatkin kertoneet odottavansa loppuvuodesta selvästi alkuvuotta parempaa. Jatka artikkeliin Kuppaa naapuriasi!

Euron tuho, euroero ja Saksan perustuslakituomioistuin

evropulpSuomen talouspolitiikassa tehtiin 1990-luvulla poikkeuksellisen paljon kardinaalivirheitä. Suurin osa virheistä liittyi laman hoitoon 1990-luvun alussa ja sen jälkiselvittelyihin 1990-luvun loppupuolella. Silti kenties suurin 1990-luvulla tehty virhe oli päätös liittyä Euroopan talous- ja rahaliitto EMUun.

Koko liittymisprosessi EMUun rikkoi demokratian perusperiaatteita. Suomessa annettiin 1990-luvun loppupuolella ymmärtää, että Maastrichtin sopimus velvoitti Suomea liittymään talous- ja rahaliittoon. Vielä muutamaa vuotta aikaisemmin EU-jäsenäänestyksen yhteydessä monet tahot olivat kuitenkin antaneet ymmärtää, että EMU-jäsenyys on EU-jäsenyydestä erillinen kysymys. Enemmistö suomalaisista ei missään vaiheessa kannattanutkaan Suomen EMU-jäsenyyttä, mutta siitä huolimatta eduskunnan selvä enemmistö runttasi Suomen EMUun vuoden 1998 äänestyksessä. Jatka artikkeliin Euron tuho, euroero ja Saksan perustuslakituomioistuin

Olli Rehn ja finanssipolitiikan rahoitus

olsarehnEuroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn ja tunnettu yhdysvaltalainen uuskeynesiläinen taloustieteilijä Paul Krugman ovat käyneet viime viikkoina värikästä debattia euroalueen talouspolitiikan peruslinjasta. Krugman on toistuvasti syyttänyt Rehniä talouskasvua ja työllisyyttä rapauttavan leikkauslinjan ylläpitämisestä euroalueen kriisimaissa. Toisinaan on jäänyt epäselväksi, kannattaako Krugman euroalueella suoranaista elvytyspolitiikkaa vai vaatiiko hän ainoastaan vyönkiristyslinjan loiventamista. EU:n komission tukema aggressiivinen vyönkiristyslinja ei kuitenkaan ainakaan miellytä Krugmania. Jatka artikkeliin Olli Rehn ja finanssipolitiikan rahoitus