Kategoria-arkisto: Keskuspankkitoiminta

Hölynpölyä keskuspankkirahoituksesta

uspvTutkijatohtori Tuomas Malinen jatkaa edelleen keskustelua valtionvelan ja alijäämien hoidosta sekä keskuspankkirahoituksesta Uuden Suomen blogissaan. Malinen pitää Lauri Ahokkaan (sic) ja Antti Alajan Helsingin Sanomissa esittämiä näkemyksiä valtion velkaantumisesta ja keskuspankkirahoituksesta outoina. Malinen ei voi ymmärtää, miten kukaan voisi suositella keskuspankin roolin kasvattamista valtion alijäämäisen kulutuksen rahoituksessa. Hänen ajattelussaan kun seurauksena on välttämättä hyperinflaatio. Lue lisää

Mainokset

Keskuspankkirahoitus ja demokratia

lampaatValtioiden kulutuksen suora keskuspankkirahoitus on noussut viime viikkojen aikana myös laajempaan julkiseen keskusteluun. Keskustelun avaajana Euroopassa toimi Britannian finanssivalvonnan johtaja Adair Turner, joka kiisti valtioiden kulutuksen keskuspankkirahoituksen välttämättömän turmiollisuuden. Erityisesti syvissä taantumissa, jossa yritysten ja kotitalouksien luottamus talouteen on romahtanut ja velanvähentäminen leikkaa jatkuvasti talouden rahavirtoja, julkista kulutusta tulisi Turnerin mukaan rahoittaa suoraan keskuspankista negatiivisen kierteen katkaisemiseksi.  Lue lisää

Suomen Pankki viestii

Aamulehti kysyi viime viikolla Suomen Pankin viestintäpäällikkö Mika Pösöltä, kuinka pankit luovat rahaa talouteen. Pösö esittää tämän tapahtuvan nykyjärjestelmässä niin kutsutun rahakerrointeorian osoittamalla tavalla. Pösön mukaan rahan tarjonta on siis eksogeenista, jolloin keskuspankki pystyy vaikuttamaan luottojen määrään taloudessa keskuspankkirahan määrää säätelemällä. Lue lisää

Mihin keskuspankki tarvitsee pääomaa?

Viime aikoina Suomessa on käyty huolestunutta keskustelua Euroopan keskuspankin mahdollisista luottotappioista. Olemme useaan otteeseen todenneet, että nämä huolet ovat turhanaikaisia. Keskuspankit eivät tarvitse omaa pääomaa rahapoliittisten operaatioiden suorittamiseen, joten luottotappiot eivät rajoita keskuspankin toimintaa. Rahapolitiikkaa harjoitetaan luomalla uutta keskuspankkirahaa tyhjästä – ei kierrättämällä jotakin valtioilta saatua pääomaa. Lue lisää

Toinen päivä

Entisellä Italian keskuspankin pääjohtajalla Mario Draghilla on tänään toinen työpäivä Euroopan keskuspankin pääjohtajana. Kuten useimmiten uudessä työssä aloittavilla, oli varmaan myös Draghin ensimmäinen työpäivä ikimuistoinen. Erityisesti sen jälkeen, kun Kreikasta kantautui tieto, jonka mukaan pääministeri George Papandreou aikoo yrittää pelastaa puolueensa ja oman poliittisen uransa viemällä maalle EU-maiden huippukokouksessa kovalla työllä kasaan puristetun apupaketin kansanäänestykseen. Kun rahoitusmarkkinat ympäri maailmaa reagoivat tähän tietoon, kääntyivät osakekurssit laskuun ja euroalueen kriisivaltioiden velkakirjoilta vaadittavat tuotot nousuun. Näin Draghi sai elävän muistutuksen niistä ongelmista, joiden parissa hän ja hänen alaisensa tulevat seuraavat kuukaudet painimaan.

Lue lisää

Suomen pankin tase

Suomen pankin tase paisuu. Kansalaiset hermostuvat. Mistä on kysymys?

Hyvin yksinkertaisesta asiasta. Ensiksi on ymmärrettävä, että valtion velkakirjojen liikkeellelasku on nykyjärjestelmässä ensisijaisesti rahapoliittinen toimenpide. Keskuspankki säätelee pankkijärjestelmässä liikkeellä olevaa keskuspankkirahan määrää ostamalla ja myymällä valtion velkakirjoja. Kun keskuspankki tai sen puolesta valtio myy velkakirjan liikepankille, vähenee keskuspankkirahan määrä pankkijärjestelmässä. Kun keskuspankki ostaa velkakirjan liikepankilta, lisääntyy keskuspankkirahan määrä pankkijärjestelmässä.

Lue lisää

Hei, me painetaan rahaa!

Vuonna 2007 alkaneesta globaalista finanssikriisistä lähtien on julkisuudessa puhuttu usein siitä, kuinka keskuspankit ”painavat rahaa”, harjoittavat ”setelirahoitusta” tai ”monetisoivat” valtioiden budjettivajeita. Näillä termeillä on useimmiten viitattu erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) niin sanottuihin määrällisen helpottamisen operaatioihin sekä Euroopan keskuspankin (EKP) velkakirjaostoihin. Lue lisää

Euroalueen pelastaja EKP

Ongelmiin ajautuneet euromaat työllistävät EMU-alueen maiden poliittista johtoa viikoittain. Viimeisimmän kokousrumban aiheuttajana toimi Kreikka, jonka rahoitusongelmat jatkuvat kevään aikana toteutetuista rahoitusjärjestelyistä huolimatta. Odotetusti maassa toimeenpannut julkisen sektorin leikkaukset ovat entisestään heikentäneet maan talouskasvua ja leikkausten negatiiviset vaikutukset budjettitaloudelle ovat muodostuneet positiivisia vaikutuksia suuremmiksi.

Lue lisää

Konkurssihysteria

Euroalueen talouskriisi on johtanut niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin lehdistössä hämmentävään keskusteluun Euroopan keskuspankin (EKP) mahdollisesta konkurssista. Taustalla ovat EKP:n velkakirjojen osto-ohjelmat, joilla pankki on pyrkinyt hillitsemään kriisimaiden velkakirjojen korkotason nousua. Nyt monet kommentaattorit tuntuvat pelkäävän, että euroalueen kriisimaat ajautuvat väistämättä velkajärjestelyyn, mikä romahduttaisi näiden maiden velkakirjojen arvon. Samaiset kommentaattorit pelkäävät, että tämä voisi painaa EKP:n taseen negatiiviseksi ja tällä tavalla ajaa keskuspankin konkurssiin.

Ajatusta EKP:n konkurssista ovat levitelleet niin monetaristisiin dogmeihin uskova euroeliitti kuin euroskeptikotkin. Juuri nyt EKP:lta tarvittaisiin entistä aktiivisempia toimia velkakriisin nujertamiseksi, joten konkurssipuheet ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen haitallisia. Ainoastaan EKP:n tuella toteutettu funktionaalinen rahoitus voisi taata kriisimaille riittävät varat tarpeelliseen kysyntästimulaatioon. Erityisen surulliseksi tilanteen tekee se, että yksikään keskuspankki ei yksinkertaisesti voi ajautua konkurssiin. Näin ollen pelot EKP:n konkurssista ovat täysin keksittyjä.

Lue lisää

Rahapolitiikka finanssikriisin jälkeen

Globaalin finanssikriisin seurauksena keskuspankkitoiminta on saanut osakseen tavallista enemmän huomiota. Rahoitusmarkkinoiden luottamuksen totaalinen romahdus vuoden 2008 lopulla pakotti keskuspankit ympäri maailmaa ottamaan käyttöön uudenlaisia rahapoliittisia välineitä, joiden avulla subprime -kriisistä ja Lehman Brothersin konkurssista syntynyttä valtavaa ongelmavyyhteä lähdettiin purkamaan.

Julkisuudessa alettiin puhua niin kutsutusta määrällisestä helpottamisesta, jolla viitattiin keskuspankkien kasvaviin taseisiin. Useat valtavirtaisesta taloustieteellisestä ajattelusta ammentavat talouden kommentaattorit julistivat kasvavan keskuspankkirahan määrän johtavan väistämättä hyperinflaatioon, kunhan vaan rahan luonnin kerroinvaikutus tekisi tehtävänsä ja liikepankkien suorittama luotonlaajennus pääsisi käyntiin.

Lue lisää