Olemmeko taloustuhon partaalla?

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ovat olleet jo tähän mennessä erittäin suuret. Kun valtiot ympäri maailmaa ovat kevään aikana turvautuneet eriasteisiin rajoitustoimiin, taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt rajusti. Myös ihmisten käyttäytymisen muutos tartuntojen pelossa on osaltaan syventänyt koronakriisin talouspudotusta. Vaikka epidemiatilanne on toimien seurauksena saatu monessa maassa jokseenkin hallintaan, epävarmuus jatkuu vielä monia kuukausia eteenpäin. Voidaan ajatella, että vasta rokote ja sen kautta syntyvä suoja tautia vastaan päättää tämän epävarmuuden.

Advertisement

Euroopan keskuspankki kampeaa Kreikkaa irti euroalueesta

Viime viikot ovat olleet euroalueella tapahtumantäytteisiä, kun Kreikan hallitus päätti kysyä kansan mielipidettä velkojiensa sille tarjoamaan sopimukseen. Kansanäänestys ei kuitenkaan ole ollut ainoa erityislaatuinen tapahtuma, jota olemme päässeet todistamaan. Euroopan keskuspankin viimeaikaiset Kreikan pankkijärjestelmään kohdistuvat rahapoliittiset toimet ovat vähintäänkin yhtä kiinnostavia.

Hölynpölyä keskuspankkirahoituksesta

Tutkijatohtori Tuomas Malinen jatkaa edelleen keskustelua valtionvelan ja alijäämien hoidosta sekä keskuspankkirahoituksesta Uuden Suomen blogissaan. Malinen pitää Lauri Ahokkaan (sic) ja Antti Alajan Helsingin Sanomissa esittämiä näkemyksiä valtion velkaantumisesta ja keskuspankkirahoituksesta outoina. Malinen ei voi ymmärtää, miten kukaan voisi suositella keskuspankin roolin kasvattamista valtion alijäämäisen kulutuksen rahoituksessa. Hänen ajattelussaan kun seurauksena on välttämättä hyperinflaatio.

Keskuspankkirahoitus ja demokratia

Valtioiden kulutuksen suora keskuspankkirahoitus on noussut viime viikkojen aikana myös laajempaan julkiseen keskusteluun. Keskustelun avaajana Euroopassa toimi Britannian finanssivalvonnan johtaja Adair Turner, joka kiisti valtioiden kulutuksen keskuspankkirahoituksen välttämättömän turmiollisuuden. Erityisesti syvissä taantumissa, jossa yritysten ja kotitalouksien luottamus talouteen on romahtanut ja velanvähentäminen leikkaa jatkuvasti talouden rahavirtoja, julkista kulutusta tulisi Turnerin mukaan rahoittaa suoraan keskuspankista negatiivisen kierteen katkaisemiseksi. 

Suomen Pankki viestii

Aamulehti kysyi viime viikolla Suomen Pankin viestintäpäällikkö Mika Pösöltä, kuinka pankit luovat rahaa talouteen. Pösö esittää tämän tapahtuvan nykyjärjestelmässä niin kutsutun rahakerrointeorian osoittamalla tavalla. Pösön mukaan rahan tarjonta on siis eksogeenista, jolloin keskuspankki pystyy vaikuttamaan luottojen määrään taloudessa keskuspankkirahan määrää säätelemällä.

Mihin keskuspankki tarvitsee pääomaa?

Viime aikoina Suomessa on käyty huolestunutta keskustelua Euroopan keskuspankin mahdollisista luottotappioista. Olemme useaan otteeseen todenneet, että nämä huolet ovat turhanaikaisia. Keskuspankit eivät tarvitse omaa pääomaa rahapoliittisten operaatioiden suorittamiseen, joten luottotappiot eivät rajoita keskuspankin toimintaa. Rahapolitiikkaa harjoitetaan luomalla uutta keskuspankkirahaa tyhjästä – ei kierrättämällä jotakin valtioilta saatua pääomaa.

Toinen päivä

Entisellä Italian keskuspankin pääjohtajalla Mario Draghilla on tänään toinen työpäivä Euroopan keskuspankin pääjohtajana. Kuten useimmiten uudessä työssä aloittavilla, oli varmaan myös Draghin ensimmäinen työpäivä ikimuistoinen. Erityisesti sen jälkeen, kun Kreikasta kantautui tieto, jonka mukaan pääministeri George Papandreou aikoo yrittää pelastaa puolueensa ja oman poliittisen uransa viemällä maalle EU-maiden huippukokouksessa kovalla työllä kasaan puristetun apupaketin kansanäänestykseen. Kun rahoitusmarkkinat ympäri maailmaa reagoivat tähän tietoon, kääntyivät osakekurssit laskuun ja euroalueen kriisivaltioiden velkakirjoilta vaadittavat tuotot nousuun. Näin Draghi sai elävän muistutuksen niistä ongelmista, joiden parissa hän ja hänen alaisensa tulevat seuraavat kuukaudet painimaan.

Suomen pankin tase

Suomen pankin tase paisuu. Kansalaiset hermostuvat. Mistä on kysymys?

Hyvin yksinkertaisesta asiasta. Ensiksi on ymmärrettävä, että valtion velkakirjojen liikkeellelasku on nykyjärjestelmässä ensisijaisesti rahapoliittinen toimenpide. Keskuspankki säätelee pankkijärjestelmässä liikkeellä olevaa keskuspankkirahan määrää ostamalla ja myymällä valtion velkakirjoja. Kun keskuspankki tai sen puolesta valtio myy velkakirjan liikepankille, vähenee keskuspankkirahan määrä pankkijärjestelmässä. Kun keskuspankki ostaa velkakirjan liikepankilta, lisääntyy keskuspankkirahan määrä pankkijärjestelmässä.

Hei, me painetaan rahaa!

Vuonna 2007 alkaneesta globaalista finanssikriisistä lähtien on julkisuudessa puhuttu usein siitä, kuinka keskuspankit ”painavat rahaa”, harjoittavat ”setelirahoitusta” tai ”monetisoivat” valtioiden budjettivajeita. Näillä termeillä on useimmiten viitattu erityisesti Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) niin sanottuihin määrällisen helpottamisen operaatioihin sekä Euroopan keskuspankin (EKP) velkakirjaostoihin.

Euroalueen pelastaja EKP

Ongelmiin ajautuneet euromaat työllistävät EMU-alueen maiden poliittista johtoa viikoittain. Viimeisimmän kokousrumban aiheuttajana toimi Kreikka, jonka rahoitusongelmat jatkuvat kevään aikana toteutetuista rahoitusjärjestelyistä huolimatta. Odotetusti maassa toimeenpannut julkisen sektorin leikkaukset ovat entisestään heikentäneet maan talouskasvua ja leikkausten negatiiviset vaikutukset budjettitaloudelle ovat muodostuneet positiivisia vaikutuksia suuremmiksi.