Kuva: Wikimedia Commons (Marcel Duchampin Suihkulähde, 1917)
Heikki Pursiainen kritisoi tuoreessa blogikirjoituksessaan ”raha-aktivisteja” ja valitteli heidän saamaansa liian suurta asemaa Helsingin Sanomissa. Pursiaisen kirjoituksessa on niin monta väärinymmärrystä tai valheellista väitettä, että katson tarpeelliseksi korjata näistä keskeisimpiä. Jatka artikkeliin Oikaisuja rahakeskustelun perättömyyksiin
Suomi velkaantuu yötä päivää. Suomi on Kreikan tiellä. Suomen rahat loppuvat.
Nämä ovat tuttuja lauseita kesällä aloittaneen hallituksen ministereiden suusta. Kyseiset lauseet muodostivat myös pääministeri Juha Sipilän kansalle pitämän televisiopuheen rungon. Jatka artikkeliin Suomi ei velkaannu
Suomessa on viime viikkoina puhuttu paljon palkkojen alennuksesta. Jo kaatuneessa yhteiskuntasopimushankkeessa etsittiin erilaisia keinoja työntekijöiden tuntipalkkojen ja yritysten työkustannusten alentamiseen.
Vaikka nimellispalkkojen leikkaukset eivät varsinaisesti olleet neuvotteluissa pöydällä, ilmassa on ollut myös ajattelua, jonka mukaan lopulta ainoastaan nimellispalkkojen alentuminen kääntäisi Suomen talouden jälleen kasvu-uralle. Tämä ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti totta. Rahataloudessa palkoilla on kaksoisrooli: sen lisäksi että palkat ovat yritysten kustannuksia, ne muodostavat merkittävän osan kotitalouksien ostovoimasta. Jos palkkojen alennuksella on kasvun ja työllisyyden kannalta positiivisia tarjontavaikutuksia, sillä on samanaikaisesti negatiivisia kysyntävaikutuksia. Jatka artikkeliin Palkanalennus rahataloudessa
Suomalaisessa talousblogimaailmassa käy kuhina. Pitkään pankkialalla toiminut ekonomisti Roger Wessman on kirjoittanut viime kuukausina aktiivisesti pankkien rahanluonnista ja rahatalouden peruslogiikasta yleensä. Olemme luonnollisesti päätyneet keskustelemaan Wessmanin kanssa hänen ajatuksistaan. Vaikka joistakin asioista tunnumme olevan jokseenkin samaa mieltä, yhteisymmärrystä ei ole löytynyt siitä, luovatko pankit rahaa tyhjästä ja millaisia taloudellisia seurauksia tällä on. Jatka artikkeliin Roger Wessman, metsämansikat ja moderni rahatalous
Yhteiskuntatieteellinen tutkimus johtaa parhaaseen lopputulokseen silloin, kun tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan mahdollisimman tarkasti yhteiskunnallinen todellisuus. Vaikka tämä kuulostaa itsestään selvältä, tehdään yhä edelleen valtavasti sellaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, jossa yhteiskunnan olemusta ei liiemmin pohdita. Joskus tutkimus perustetaan jopa tietoisesti sellaisille oletuksille, jotka ovat selvästi ristiriidassa todellisten yhteiskunnallisten kehityskulkujen ja niiden taustamekanismien kanssa. Näin tutkijat päätyvät lopulta tutkimaan itse luomaansa maailmaa, joka muistuttaa vain etäisesti sitä yhteiskunnallista todellisuutta, jossa inhimillinen toiminta tapahtuu. Jatka artikkeliin Keynes, yrittäjätalous ja työllisyystasapaino
Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on viime viikkoina keskusteltu yllättävän innokkaasti Euroopan keskuspankkia koskevan säännöstön muuttamisesta. Keskustelu näin tärkeästä aiheesta on ollut ilahduttavaa, mutta samalla myös sekavaa. Sekavuus on johtunut pääasiassa siitä, että keskustelussa on ollut monta eri kysymystä, jotka kaikki ovat sotkeentuneet toisiinsa debatin aikana.
Kimmokkeen keskustelulle tarjosi SDP:n tuore puheenjohtaja Antti Rinne, joka ainakin hetken aikaa näytti vaativan sekä EKP:n mandaatin muuttamista että jäsenvaltioiden suoran keskuspankkirahoituksen sallimista EKP:lle. Näiden kahden teeman lisäksi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki on tuonut keskusteluun mukaan myös kolmannen teeman vaatiessaan EKP:n demokratisoimista. Jatka artikkeliin EKP:n säännöstöä on syytä uusia
Kirjamme Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta julkaistiin virallisesti pari viikkoa sitten. Kirja on saanut julkisuudessa hyvin näkyvyyttä ja sitä kommentoineet ovat kautta linjan pitäneet teosta mainiona esityksenä nykyisestä talousjärjestelmästä ja talouspolitiikan vaihtoehdoista. Olemme olleet luonnollisesti erittäin tyytyväisiä kirjamme saamaan vastaanottoon.
Viime viikonloppuna kirjakauppoihin ilmestyi kirjoittamamme tietokirja Rahatalous haltuun – Irti kurjistavasta talouspolitiikasta. Liken kustantama teos on kahden vuoden tutkimus- ja kirjoitusprojektin lopputulos. Rahatalous haltuun on nimensä mukaisesti johdatus moderniin kapitalistiseen rahatalousjärjestelmään. Jatka artikkeliin Rahatalous haltuun – Irti kurjistavasta talouspolitiikasta
Valtion velkaantumisen ympärillä käytävässä poliittisessa keskustelussa viitataan usein tuleviin sukupolviin ja heidän taakkaansa. Yleinen näkemys on, että valtion velkaantuminen tänään tarkoittaa maksutaakan siirtämistä tuleville sukupolville. Valtion velkaantumisesta tehdään siis sukupolvien välinen oikeudenmukaisuuskysymys, josta vedettävä johtopäätös on selkeä: jos haluat olla vastuullinen poliitikko ja ajatella myös tulevia sukupolvia, on tehtävänäsi vastustaa valtion velkaantumista. Emme yksinkertaisesti voi elää tulevien sukupolvien piikkiin. Jatka artikkeliin Tulevien sukupolvien piikki
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen epäili eilen (13.3.2013), että taloudellisen tilanteen heikentyminen vuoden 2012 lopulla tarkoittaa sitä, että ensi viikon torstain kehysriihessä hallituksen on päätettävä suunniteltua suuremmista menoleikkauksista ja veronkorotuksista. Koska toivottua verotuloja lisäävää talouskasvua ei ole tullut, on julkisen velkaantumisen katkaisu nyt Urpilaisen näkemyksen mukaan hallituksen omissa käsissä
Jatka artikkeliin Mitä kehysriihessä tulisi päättää?
Raha ja talous 