Yksityinen säästäminen, yksityiset investoinnit ja julkisen sektorin alijäämä

gdpexpViime aikoina olemme kirjoittaneet useaan otteeseen julkisen investointipolitiikan ja kysynnänsääntelyn merkityksestä rahataloudessa. Olemme korostaneet, että jos yhteiskunnassa halutaan saavuttaa täystyöllisyys, on talouden investointiasteen oltava riittävän korkea. Yksityiset investoinnit tuottavat talouteen uusia rahavirtoja, jotka täyttävät rahan hamstraamisesta seuraavaa kroonista kysyntävajetta. Samanlainen funktio rahataloudessa on julkisen sektorin alijäämillä. Jatka artikkeliin Yksityinen säästäminen, yksityiset investoinnit ja julkisen sektorin alijäämä

Miksi rahan endogeenisuus on olennaista?

Viimeisen 15 vuoden aikana myös osa ortodoksisesta taloustieteestä on alkanut noteerata rahan endogeenisuuden. Niin sanotut uuden konsensuksen taloustieteilijät (esim. John B. Taylor, Alan Blinder, Ben Bernanke, Michael Woodford, Lars E. O Svensson) ovat todenneet eksplisiittisesti useissa artikkeleissaan rahan tarjonnan olevan endogeenista. Jatka artikkeliin Miksi rahan endogeenisuus on olennaista?

Minskyläinen näkökulma rahoitusmarkkinaveroon

Vaikka Hyman P. Minsky on tullut suurelle yleisölle tutuksi finanssikriisien dynamiikkojen teoreetikkona, eivät finanssikriisit sinällään olleet Minskyn tieteellisen tutkimuksen keskiössä. Itse asiassa Minskyn kiinnostus finanssikriiseihin liittyi oleellisesti laajempaan tutkimuslinjaan, joka määritteli hänen tieteellistä uraansa 1960-luvulta asti. Minskyn pyrkimyksenä oli ymmärtää ja selittää rahatalousjärjestelmän tai kapitalismin institutionaalista muutosta ja tämän muutoksen vaikutuksia talouden perusprosesseihin, kuten tuotantoon sekä työmarkkinoiden ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Jatka artikkeliin Minskyläinen näkökulma rahoitusmarkkinaveroon

Minsky ja sadan prosentin reservivaatimukset

Yhdysvaltalainen postkeynesiläinen tutkimusinstituutti Levy Economics Institute on julkaissut kiinnostavan katsauksen Hyman Minskyn suhteesta sadan prosentin reservivaatimuksiin. Katsauksen on kirjoittanut Jan Kregel, joka oli eräs Minskyn läheisimmistä yhteistyökumppaneista. Jatka artikkeliin Minsky ja sadan prosentin reservivaatimukset

Toimittaja Rossi ja rahan endogeenisuus

Helsingin Sanomien taloustoimittaja Juhana Rossi tunnetaan paneutuneena ja huolellisena journalistina. Rossin lukuisat viimeaikaiset kirjoitukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hän tuntee heikosti keskuspankkijärjestelmän operationaalista toimintaa. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä Suomessa myös monet ammattiekonomistit ovat julkisissa lausunnoissaan osoittaneet ymmärtävänsä keskuspankkijärjestelmän toimintaa huonosti.
Jatka artikkeliin Toimittaja Rossi ja rahan endogeenisuus

Rahan endogeenisuus Suomessa 2010-luvulla

Aikaisemmassa kirjoituksessa käsiteltiin rahan endogeenisuuden ymmärrystä Suomessa 1950-luvun alussa esimerkkinä Suomen Pankin tuolloisen johtajan Sakari Tuomiojan ja pankkivaltuusmies J.O. Söderhjelmin välinen keskustelu. Keskustelun perusteella kävi ilmeiseksi, että keskuspankissa ymmärrettiin jo tuolloin rahan endogeeninen luonne rahatalousjärjestelmässä.  Jatka artikkeliin Rahan endogeenisuus Suomessa 2010-luvulla

Rahan endogeenisuus 1950-luvun Suomessa

Olemme blogissamme useaan otteeseen kuvanneet rahan endogeenisuutta, joka nykyjärjestelmässä perustuu keskuspankkien korkotavoitteeseen sekä niiden toimintaan viimekätisenä lainaajana ja pankkijärjestelmän likviditeetin turvaajana. Vaikka liikepankkien kyky luoda rahavarallisuutta tyhjästä sekä keskuspankin reaktiivinen rooli luotonlaajennuksen säätelijänä on tullut monelle blogimme lukijalle yllätyksenä, ei esittämämme kuvaus todellisuudesta ole millään tavalla uusi. Esimerkiksi Suomen Pankissa kyseinen dynamiikka on tunnettu jo pitkään.
Jatka artikkeliin Rahan endogeenisuus 1950-luvun Suomessa

Liite: Valtio, rahoittaminen ja velkaantuminen

Käyttämämme rahoituksen tai rahoittamisen käsite tarkoittaa siis seuraavia kuviossa 1 esitettyjä operaatioita kokonaisuudessaan. Rahanluonnin ja erilaisten taloudellisten transaktioiden kuvaamisen yhteydessä käytetty velkaantumisen käsite avautuu myös paremmin kyseisestä kuviosta.

Kuvio 1: Rahoituksen operaatiot yhden pankin ja kahden taloudellisen toimijan muodostamassa taloudessa.

Valtio, rahoittaminen ja velkaantuminen

Yksi vaikeimmin hyväksyttävistä tässä blogissa esitetyistä näkemyksistä on ollut väitteemme, jonka mukaan verotuksella ei rahoiteta julkista kulutusta. Väitteemme hyväksymisen vaikeus liittyy ensisijaisesti siihen, että suomen kielessä toisistaan merkittävästi eroavia rahatalouden prosesseja kuvataan samalla käsitteellä. Sekä velkaantumisella että rahoittamisella tarkoitetaan kahta toisiinsa liittyvää, mutta kategorisesti toisistaan eroavaa asiaa. Jatka artikkeliin Valtio, rahoittaminen ja velkaantuminen

Julkisen talouden kriisin ratkaisuvaihtoehdot

Suomen julkisen talouden kerrotaan olevan pahoissa vaikeuksissa. Alijäämät ovat paisuneet, vaikka juuri nyt pitäisi rakentaa ylijäämäpuskureita synkän tulevaisuuden varalle. Jos tässä ei onnistuta, tulee heikkenevä huoltosuhde ajamaan julkisen sektorin ennen pitkää konkurssin partaalle. Virkamiehet ja poliitikot etsivät kuumeisesti keinoja niin kutsutun kestävyysvajeen nitistämiseksi ja julkisen sektorin rahoitustaseen kääntämiseksi positiiviseksi. Helppoa ratkaisua ei kuulemma ole tarjolla. Jatka artikkeliin Julkisen talouden kriisin ratkaisuvaihtoehdot