Ennustaminen on vaikeaa

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen, totesi tanskalainen fyysikko Nils Bohr aikoinaan. Erityisen vaikeaa on taloudellisen kehityksen ennustaminen silloin, kun epävarmuus on levinnyt laajalle. Tällaisessa tilanteessa ennusteita tekevät parhaillaan muun muassa suomalaiset taloudelliset tutkimuslaitokset, joista oman arvauksensa Suomen talouden suunnasta esitti tällä viikolla Pellervon taloustutkimus. PTT:n arvion mukaan talouden riskit realisoituvat vuoden 2012 aikana ja Suomen talous ajautuu kahden kasvuvuoden jälkeen uudelleen taantumaan. Kasvun hidastumista ovat ennustaneet myös muut tutkimuslaitokset (esim. ETLA ja PT) sekä valtiolliset talousennustajat.

Jatka artikkeliin Ennustaminen on vaikeaa

Mainokset

Velkakatolta putoaminen

Yhdysvaltojen kongressin edustajainhuone hyväksyi maanantaina ja maan senaatti tiistaina paljon melua aikaansaaneen esityksen valtiontalouden hoidosta tulevina vuosina. Keskeistä esityksessä oli valtion velkakaton nostaminen, jonka tyrmääminen olisi tarkoittanut Yhdysvaltojen ajautumista hetkellisesti maksukyvyttömäksi. Vaikka republikaanipuolue venyttikin painostuspelinsä viimeiselle rajalle asti, oli jo alun perin varmaa, etteivät poliittiset päätöksentekijät uskaltaisi viedä hiekkalaatikkoleikkiään rajan yli. Tarkkaan kannatustaan laskelmoivat puolueet tiesivät varsin hyvin, että uuden finanssikriisin laukaiseminen ei tekisi hyvää kummankaan kannatukselle presidentinvaalien lähestyessä.

Jatka artikkeliin Velkakatolta putoaminen

Synkempää luvassa

Portugalin nykyinen sosialistihallitus on toimeenpannut ennätyksellisen leikkausohjelman, joka on supistanut voimakkaasti maan kokonaistuotantoa. Samaan aikaan maan työttömyysaste on kohonnut yli 11 prosenttiin, kun se vielä heinäkuussa 2008 oli reilussa seitsemässä prosentissa.

Näin ollen ei olekaan yllättävää, että viime sunnuntain vaaleissa sosialistit kärsivät murskatappion. Sen sijaan yllättävämpää lienee se, että nyt voittajaksi noussut oikeistopuolue PSD aikoo ilmeisesti jopa ylittää EU:n ja IMF:n leikkausvaatimukset saavuttaakseen uudelleen rahoitusmarkkinoiden luottamuksen. Koska Portugalin vientisektorilla ei ole näköpiirissä ennen näkemätöntä piristymistä, tarkoittavat nämä toimet laman syventymistä Portugalissa. Samalla myös koko euroalueen kasvu- ja työllisyysnäkymät synkistyvät jälleen.

Jatka artikkeliin Synkempää luvassa

Kestävyysvaje kaatamassa Kataisen hallituksen

Jyrki Kataisen ensimmäinen hallitus on kaatumassa ennen kuin se on ehtinyt istua päivääkään. Hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan kompastuskiveksi on muodostunut julkisen talouden kestävyysvaje ja puolueiden erimielisyydet vajeen suuruudesta.

Taloustieteilijät ovat kannustaneet hallitusneuvottelijoita sivuuttamaan erimielisyytensä pitkän aikavälin kestävyysvajeesta ja suuntaamaan tarmonsa olemassa olevan alijäämän kiinni kuromiseen. Jokainen askel kohti budjettitasapainoa on ”vastuullista julkista rahoitusta” kannattavien talousmiesten mielestä tässä vaiheessa enemmän kuin tarpeellinen.

Jatka artikkeliin Kestävyysvaje kaatamassa Kataisen hallituksen

Krooninen inflaatiouhka

Viime vuosikymmenten talouspoliittisessa keskustelussa inflaatiota on pidetty tärkeimpänä uhkana kestävälle taloudelliselle kehitykselle. Niin kutsutun öljykriisin jälkimainingeissa 1970-luvulla tapahtunut talousajattelun murros nosti esiin uusia rahateoreettisia näkökulmia, kun monetarismi voimisti asemaansa valtavirtaisen taloustieteen sisällä. Yksi keskeisimmistä monetarismin esiin nostamista ajatuksista oli rahan tarjonnan ja inflaation välinen yhteys. Tukeutuen rahan kvantiteettiteoriaan monetaristit väittivät inflaation seuraavan aina rahan tarjonnan ylisuuruudesta taloudessa tuotettavaan arvonlisäykseen verrattuna.

Kuten tässä blogissa on osoitettu, perustui monetaristien teoria virheelliselle oletukselle rahan neutraalisuudesta suhteessa kansantalouden tuotantoon. Monetaristit olettivat myös virheellisesti rahan tarjonnan olevan eksogeenista, minkä seurauksena monetarismiin nojautuneet rahapoliittiset kokeilut epäonnistuivat pahanpäiväisesti. Jatka artikkeliin Krooninen inflaatiouhka

Velka Amerikassa

Yhdysvaltojen velkarakenteen kehityksestä on jälleen saatavilla uutta tietoa, kun Federal Reserve julkaisi vuoden 2010 viimeistä neljännestä koskevat tiedot Flow of Funds -tilastossaan. Kuten tässä blogissa on aiemmin esitetty, on velkarakenteiden analysointi erinomainen keino arvioida talouden kehitysnäkymiä yleisemminkin. Kuviossa 1 on kuvattu eri velkakomponenttien muutokset neljännesvuosittain vuosien 1986 ja 2010 välisenä aikana. Kuviosta nähdään kuinka 1990-luvun alusta lähtien Yhdysvaltojen rahoitussektorin sekä kotitalouksien velan määrän kasvu kiihtyi tasaisesti vuoteen 2006 asti, jolloin kotitalouksien velkaantuminen alkoi hidastua. Vuoden 2008 aikana rahoitussektorin velkaantuminen pysähtyi kuin seinään, kun paniikki sai vallan globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Samanaikaisesti myös yritysten velkaantuminen pysähtyi ja kääntyi negatiiviseksi vuoden 2009 aikana aiheuttaen komplikaatioita reaalitalouteen ja työmarkkinoille.

Kuvio 1. Velkakomponenttien muutos neljännesvuosittain Yhdysvalloissa vuosina 1986-2010

Jatka artikkeliin Velka Amerikassa

Markasta euroon, mutta miksi?

Eurojärjestelmän ongelmien jatkuessa sekä Suomessa että muissa euromaissa on alettu muistella aikoja ennen yhteisvaluuttaa ja pohtia mahdollista paluuta kansalliseen valuuttaan sekä omaan keskuspankkiin. Eurojärjestelmän kriisi on palauttanut mieleen myös sen poliittisen prosessin, jonka seurauksena Suomi siirtyi vuoden 1999 alussa Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Näin Suomen ja muiden saman ratkaisun tehneiden maiden valuuttakurssit kiinnitettiin peruuttamattomasti toisiinsa ja eurosta tuli valtioiden yhteinen raha.

Koska Maastrichtin sopimuksen katsottiin velvoittavan Suomea mukanaoloon EMU:n kolmannessa vaiheessa, ei tuolloinen hallitus (Lipponen I) nähnyt tarpeelliseksi järjestää asiasta kansanäänestystä, vaan asia hoidettiin eduskunnassa valtioneuvoston tiedonantona. Lipposen hallitus oli sitoutunut jo hallitusohjelmassaan täyttämään Euroopan unionin talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerit, jolloin Suomen olisi niin päätettäessä mahdollista liittyä rahaliiton kolmanteen vaiheeseen sen käynnistyessä. Nk. EMU-harjoitus vaati julkiselta vallalta tiukkaa taloudenpitoa, vaikka korkean työttömyyden olosuhteissa julkisille tulonsiirroille ja menoelvytykselle olisi edelleen ollut erittäin suuri tarve. Vyönkiristyksen ja 1990-luvun puolivälin jälkeisen noususuhdanteen myötä EMU-kriteerit täytettiin lopulta helposti.

Jatka artikkeliin Markasta euroon, mutta miksi?