TARGET2-vastuut jälleen

Kuvan lähde: Wikimedia Commons

Helsingin Sanomissa julkaistiin 7.10.2020 Vieraskynä-artikkeli, jonka olivat kirjoittaneet kokoomuksen tuore varapuheenjohtaja Elina Lepomäki sekä taloustieteilijä Jussi Lindgren. Kirjoituksen aiheena oli niin sanottu TARGET2-järjestelmä ja siihen liittyvät eurovaltioiden vastuut. Kirjoitus oli siinä mielessä kiinnostava, että kyseisestä aiheesta ei ole suomalaisessa julkisuudessa kovin paljon ihan viime aikoina keskusteltu.

Jatka artikkeliin TARGET2-vastuut jälleen

Olemmeko taloustuhon partaalla?

Hindenburg_disaster

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ovat olleet jo tähän mennessä erittäin suuret. Kun valtiot ympäri maailmaa ovat kevään aikana turvautuneet eriasteisiin rajoitustoimiin, taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt rajusti. Myös ihmisten käyttäytymisen muutos tartuntojen pelossa on osaltaan syventänyt koronakriisin talouspudotusta. Vaikka epidemiatilanne on toimien seurauksena saatu monessa maassa jokseenkin hallintaan, epävarmuus jatkuu vielä monia kuukausia eteenpäin. Voidaan ajatella, että vasta rokote ja sen kautta syntyvä suoja tautia vastaan päättää tämän epävarmuuden.

Jatka artikkeliin Olemmeko taloustuhon partaalla?

Taloustieteen reaalianalyysi, raha-analyysi ja koronakriisin jälkihoito

Joseph_Schumpeter

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Kuuluisa itävaltalainen taloustieteilijä ja taloustieteen historioitsija Joseph Schumpeter jakoi aikanaan taloudellisen analyysin kahteen mahdolliseen lähestymistapaan: reaalianalyysiin sekä raha-analyysiin.

Reaalianalyysilla Schumpeter tarkoitti näkökulmaa, jossa talous ymmärretään ja sitä analysoidaan ennen kaikkea reaalista arvoa ihmisille tuottavan hyödykevaihdannan kenttänä. Tällöin kaikki oleellinen ”taloudellisessa elämässä voidaan kuvata tavaroiden ja palveluiden, niihin liittyvien päätösten ja niiden välisten suhteiden, kautta” (Schumpeter 1954, 277). Jos rahalla on tässä ajattelussa jonkinlainen rooli, se on pääasiassa vaihdannan tai tarkemmin sanottuna yksittäisten transaktioiden sujuvoittaja. Toki vääränlaisella rahan hallinnalla voidaan aiheuttaa ongelmia vaihdantatalouteen, mutta oikein hallinnoituna rahaa voidaan pitää taloudessa neutraalina.

Jatka artikkeliin Taloustieteen reaalianalyysi, raha-analyysi ja koronakriisin jälkihoito

Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa

Bell_47-helidrop

Kuva: Wikimedia Commons (Public Domain)

Financial Timesin kolumnisti Martin Wolf arvioi tällä viikolla, että vauhdittaakseen aneemista talouskasvua keskuspankkiirien on ryhdyttävä entistä radikaalimpiin toimenpiteisiin. Kun hallitukset keskellä kysyntälamaa kieltäytyvät finanssipoliittisesta elvytyksestä, on keskuspankkien saatava oikeus niin sanottuun helikopteripudotuselvytykseen (helicopter drops), jota kutsutaan nykyisin myös ihmisille suuntautuvaksi määrälliseksi helpottamiseksi tai elvyttäväksi kansalaisosingonksi (QE for People). Jatka artikkeliin Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa

Markkinapaniikin ja talouskasvun hidastumisen syyt

Federal_Reserve

By Dan Smith Rdsmith4  [CC BY-SA 2.5], via Wikimedia Commons

Vuoden alussa alkanut rahoitusmarkkinoiden kuohunta ei ole vieläkään päättynyt. Raaka-aineiden ja osakkeiden hinnat ovat sukeltaneet, kun samalla valtion velkakirjojen kysyntä on kasvanut. Käynnissä on sijoittajien lisääntyneeseen epävarmuuden tunteeseen liittyvä turvasatamien etsintä eli riskittömämmiksi koettuihin sijoituskohteisiin siirtyminen. Keynesiläisittäin sanottuna sijoittajien likviditeettipreferenssi on noussut merkittävästi. Jatka artikkeliin Markkinapaniikin ja talouskasvun hidastumisen syyt

Arviointineuvosto, julkisen talouden kestävyys ja talouspolitiikan rajat

Credibility Trust Provenace data.svg

Kaksi vuotta sitten perustettu Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi viime viikolla vuosittaisen raporttinsa eli arvionsa Suomessa harjoitetusta talouspolitiikasta. Raportin tärkein viesti suomalaiseen talouspoliittiseen keskusteluun oli selvä: finanssipolitiikan on oltava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä kiristävää, jotta julkinen talous saadaan pitkällä aikavälillä tasapainoon. Tällä tavalla arviointineuvosto heitti kylmää vettä niiden taloustieteilijöiden (1,2,3) niskaan, jotka ovat viimeaikaisessa keskustelussa olleet finanssipoliittisen elvytyksen kannalla. Jatka artikkeliin Arviointineuvosto, julkisen talouden kestävyys ja talouspolitiikan rajat

IMF paljastaa huterat oletukset Suomen taloudesta

Headquarters_of_the_International_Monetary_Fund_(Washington,_DC)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut Suomelle jälleen talouspoliittisia ohjeita. Kolmen vuoden välein annettavassa konsultaatiossa listalla ensimmäisenä ovat rakenneuudistukset ja toisena julkisen talouden tasapainottaminen.

Vaikka IMF näkee tasapainottamisen välttämättömänä, tulee se valuuttarahaston mukaan ajoittaa siten, ettei liian suurta negatiivista kasvuvaikutusta synny. Edellisen kerran IMF antoi suosituksiaan vuonna 2012 ja ne olivat jokseenkin samansuuntaisia, joskin tuolloin pankkijärjestelmän vakauttamista painotettiin enemmän. Jatka artikkeliin IMF paljastaa huterat oletukset Suomen taloudesta

Miksi suomalainen talouspolitiikka on talouskuripolitiikkaa?

alesardgYlen MOT-ohjelmassa 2.11. käsiteltiin talouskuria Euroopassa ja Suomessa. Toimittajat olivat lähettäneet talouskuripolitiikkaa käsittelevän kyselyn lähes viidellekymmenelle eurooppalaiselle makrotaloutta tutkineelle professorille. Näistä kaksikymmentäkuusi vastasi. Vastaajien enemmistö suhtautui kriittisesti Euroopassa viime vuosina harjoitettuun talouspolitiikkaan, jonka he näkivät heikentäneen erityisesti eurotalouden tilaa huomattavasti.

Jatka artikkeliin Miksi suomalainen talouspolitiikka on talouskuripolitiikkaa?

Yhteiskuntasopimus 101

poijjaat

Kuva: Valtioneuvosto, (c) Sakari Piippo

Juha Sipilän hallitus käynnisti uudestaan ennen hallitusneuvottelujen alkua keskeytyneet yhteiskuntasopimusneuvottelut. Elokuun 21. päivään mennessä on tarkoitus saada selvyys siitä, ovatko työmarkkinaosapuolet mukana hallituksen johdolla neuvoteltavassa sopimuksessa, jonka avulla on tarkoitus ottaa viiden prosentin kilpailukykyhyppy. Koska tuskin kenellekään on täysin selvää, mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse, alle on koottu muutamia yhteiskuntasopimukseen liittyviä faktoja helpottamaan neuvottelujen seuraamista.

Jatka artikkeliin Yhteiskuntasopimus 101

Suomen investointilama ja orastava suurtyöttömyys

tetoimKirjoitimme viime keväänä analyysin Suomen talouden tämänhetkisistä ongelmista. Ankeudesta aurinkoon -julkaisun johtopäätös oli, että Suomen talous kärsii tällä hetkellä ensisijaisesti investointi- ja kysyntälamasta, jonka juuret ovat globaalissa finanssikriisissä ja eurokriisissä.

Rahataloudessa investointilama, joka on seurausta yritysten, sijoittajien sekä kotitalouksien talousluottamuksen heikkenemisestä, voi kestää periaatteessa ikuisesti. Jos esimerkiksi julkinen valta toimillaan kiristää taloutta ja imee sieltä verotuksen kiristämisen ja kulutuksen vähentämisen kautta ostovoimaa, yritysten ja sijoittajien voitto-odotukset jatkuvasti laskevat. Myös kotitaloudet pysyvät varovaisina kulutuksen ja velanoton suhteen. Jatka artikkeliin Suomen investointilama ja orastava suurtyöttömyys