Tuottavuushyppy vaatii kokonaiskysyntähyppyä

tuothyppy
Työn tuottavuuden kasvattamisesta on keskusteltu kiivaasti Juha Sipilän hallituksen kasaamisen yhteydessä. Uusi pääministerimme toi hallitusneuvotteluihin tavoitteen viiden prosentin tuottavuushypystä. Sipilän ajatuksena oli, että tämän hypyn seurauksena Suomen vientisektorin menestys jälleen palautuisi ja vientitoimialat kiskoisivat talouden ulos jo kolme vuotta kestäneestä taantumasta. Jatka artikkeliin Tuottavuushyppy vaatii kokonaiskysyntähyppyä

Lievempää kiristystä, hyvinvointivaltion kurjistumista

18155696602_e43ee83aab_z

Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Juha Sipilän uuden hallituksen ohjelma julkaistiin keskiviikkona. Ohjelma muuttaa hiukan finanssipolitiikan linjaa, mutta enemmän yleisen yhteiskuntapolitiikan linjaa. Uudessa hallitusohjelmassa toteutetaan kovempia leikkauksia kuin koskaan 1990-luvun laman jälkeen. On jo nyt selvää, että leikkaukset uhkaavat hyvinvointivaltion sekä suomalaisen koulutus- ja innovaatiojärjestelmän perusrakenteita. Jatka artikkeliin Lievempää kiristystä, hyvinvointivaltion kurjistumista

Vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

sipikys

Vastaamme hallitusta muodostavan Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän eduskuntapuolueille esittämiin kysymyksiin. Keskityimme vastauksissa erityisesti makrotalouteen ja globaalin talouteen liittyviin kysymyksiin. Muihin kysymyksiin vastasimme yleisluontoisesti, jos katsoimme niillä olevan ainakin jonkinlainen yhteys rahatalouteen. Ainoastaan kysymyksiin numero 13 ja 14 emme vastanneet. Jatka artikkeliin Vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

Tulevan hallituskauden talouspolitiikka

aanestyspieniEduskuntavaalit on käyty ja eduskunnan kokoonpano on selvinnyt. Odotusten mukaisesti Keskusta otti selvän vaalivoiton ja lisäsi paikkamääräänsä neljällätoista kansanedustajalla. Kova loppukiri nosti Perussuomalaiset toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja lähes yhtä hyvään tulokseen kuin vuoden 2011 vaaleissa. Jatka artikkeliin Tulevan hallituskauden talouspolitiikka

Mitä Borg ja Vartiainen kertovat meille?

borgvartiainenHuomenna keskiviikkona 11.3. julkaistaan Ruotsin entisen kokoomuslaisen valtiovarainministerin Anders Borgin sekä VATT:n ylijohtajan ja Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaan Juhana Vartiaisen raportti Suomen talouden ongelmista ja talouspolitiikasta, jolla ongelmat selätetään. Kun tämä yhteishanke julkistettiin viime vuoden lopulla, meiltä toivottiin varjoprojektia, jossa kertoisimme raportin tulokset etukäteen. Toteutamme toiveen ja julkaisemme nyt tiivistetysti Borgin ja Vartiaisen raportin pääkohdat ilman, että olemme etukäteen nähneet raporttia. Jatka artikkeliin Mitä Borg ja Vartiainen kertovat meille?

Kolme kiperää kohtaa EKP:n päätöksessä

kreuroKeskiviikkoiltana Euroopan keskuspankki EKP teki jokseenkin yllättävän siirron ja ilmoitti, ettei se enää hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja kreikkalaispankkien velkojen vakuuksiksi. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että normaalien avomarkkinaoperaatioiden sijaan kreikkalaiset pankit joutuvat turvautumaan Kreikan keskuspankin hätärahoitukseen (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Koska hätärahoitusikkunasta lainatessa keskuspankin perimä korko on 1,55 prosenttia ja avomarkkinaoperaatioissa 0,05, kasvavat kreikkalaisten pankkien rahoituskustannukset oleellisesti. Tätä vaikutusta vahvistaa se, että viime viikkoina kiihtynyt talletuspako kreikkalaisista pankeista pakottaa pankit jatkuvasti hankkimaan taseisiinsa lisää keskuspankkirahaa. Jatka artikkeliin Kolme kiperää kohtaa EKP:n päätöksessä

Uusdevelopmentalismi ja Argentiinan kriisi

800px-Flag_of_Argentina.svgFinancial Times uutisoi tammikuun lopussa Argentiinan talouskriisin syventyneen. Lehden mukaan maassa on tällä hetkellä pulaa jo hyvin perustavanlaatuisista päivittäishyödykkeistä (jutussa nostetaan erikseen esiin tamponipula). Samalla inflaatioasteen kerrotaan laukkaavan jo noin 30 prosentissa. Jatka artikkeliin Uusdevelopmentalismi ja Argentiinan kriisi

EKP:n määrällisen helpottamisen vaikutuksista

ekpqeEuroopan keskuspankki ilmoitti viime torstaina laajentavansa rahapoliittisia toimiaan valtioiden velkakirjojen osto-ohjelmalla. Ilmoitetun ohjelman tarkoituksena on imuroida markkinoilta keskuspankkien taseisiin kuukausittain yhteensä 60 miljardin edestä valtioiden ja yksityisten toimijoiden velkaa. Näiden ostojen seurauksena puolestaan pankkien välisille markkinoille pusketaan vastaavalla summalla keskuspankkirahaa. Jatka artikkeliin EKP:n määrällisen helpottamisen vaikutuksista

Potentiaalinen BKT, rakenteellinen alijäämä ja finanssipolitiikan rajat

potentialSuomen talouspolitiikkaa on vuoden 2013 alusta lähtien määrittänyt tuolloin voimaan astunut finanssipoliittinen sopimus. Sopimuksessa Suomi on 25 muun EU-maan rinnalla sitoutunut siihen, että se pitää keskipitkällä aikavälillä niin kutsutun rakenteellisen julkisen talouden alijäämänsä BKT-suhteen alle 0,5 prosentissa. Niin kauan kuin julkisen velan BKT-suhde pysyy alle 60 prosentissa, sopimus sallii 1 prosentin rakenteellisen alijäämän. Jatka artikkeliin Potentiaalinen BKT, rakenteellinen alijäämä ja finanssipolitiikan rajat

Onko kaikki voitava tehty euroalueella?

kaikkiSen jälkeen kun Euroopan keskuspankki viime viikolla alensi ohjauskorkoaan ja laajensi rahapoliittisia toimiaan omaisuusvakuudellisten arvopapereiden ja katettujen joukkolainojen osto-ohjelmalla, monet talouden kommentaattorit ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että kaikki mahdolliset talouspoliittiset keinot Euroopan talouskriisin päättämiseksi on käytetty. Jatka artikkeliin Onko kaikki voitava tehty euroalueella?