Lausunto valtiovarainvaliokunnalle

edusLauri Holappa ja Jussi Ahokas olivat perjantaina 23.5.2014 kuultavina asiantuntijoina eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa. Kuulemisen aiheena oli valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018, josta valiokunta antoi mietintönsä viime viikolla. Kuulemisen perustana ollut kirjallinen lausunto koostui kahdesta osasta, joista jälkimmäinen oli pääsisällöiltään sama kuin aiemmin eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annettu lausunto. Ensimmäinen osa puolestaan käsitteli julkisen talouden suunnitelmaa ja sen toimenpiteitä julkisen sektorin rahoitusaseman näkökulmasta. Julkaisemme seuraavassa lausunnon ensimmäisen osan siinä muodossa kuin se on valiokunnalle annettu. Jatka artikkeliin Lausunto valtiovarainvaliokunnalle

Vielä EKP:n korkopolitiikasta

korkoprosEuroopan keskuspankin viimeviikkoisesta korkopäätöksestä on tullut siinä määrin kiinnostusta herättävä puheenaihe, että myös tässä blogissa on syytä valottaa EKP:n toimia vielä lisää ja tarkentaa edellisessä blogitekstissä tehtyä korkopolitiikan analyysia. Näin on mahdollista ymmärtää paremmin, miksi EKP päätyi viime torstaina ilmoittamiinsa korkopolitiikan muutoksiin. Tarkastelemalla EKP:n korkopolitiikkaa globaalin finanssikriisin jälkeen keskuspankkiirien tavoitteet tulevat esiin selkeämmin. Tässä kirjoituksessa keskitytään ennen kaikkea korkopolitiikkaan, mutta kommentoidaan myös lyhyesti mahdollisia korkopolitiikan ylittäviä EKP:n tavoitteita.

Jatka artikkeliin Vielä EKP:n korkopolitiikasta

Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018

Eduskuntatalo_(Finnish_Parliament_building)Lauri Holappa oli tiistaina 22.4.2014 kuultavana asiantuntijana eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Tässä on Holapan antaman lausunnon kirjallinen versio siinä muodossa kuin se on valiokunnalle annettu.

Tämä lausunto on valmisteltu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston tutkijan Jussi Ahokkaan kanssa.

Eduskunta

Työelämä- ja tasa-arvo valiokunta

Lausunto valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018 [VNS 4/2014 vp]

Tässä lausunnossa arvioidaan valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015–2018. Lausunnossa keskitytään arvioimaan suunnitelmassa esitettyjen politiikkatoimien vaikutusta työllisyyteen. Lausunnon ensimmäisessä osassa arvioidaan suunnitelmassa esitettyjen finanssipoliittisten toimien työllisyysvaikutuksia. Toisessa osassa keskitytään rakennepoliittisen ohjelman työllisyysvaikutuksiin. Lausunnon kolmannessa osassa esitetään, millaisiin toimiin olisi ryhdyttävä, mikäli talouspolitiikan todelliseksi tavoitteeksi asetettaisiin täystyöllisyyden saavuttaminen. Lausunnon neljännessä osassa tiivistetään lausunnon keskeiset viestit. Jatka artikkeliin Lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015–2018

Elvytystä ilman velanottoa?

alapelkaaValtiovarainministeri Jutta Urpilainen on toistellut viime viikkoina useaan otteeseen, kuinka tärkeää valtion velkaantumisen pysäyttäminen on ja puolustellut tällä tavalla hallituksen viimeaikaisia leikkaustoimia. Urpilainen on joutunut puolustuskannalle SDP:n puheenjohtajakamppailun vuoksi. Hänet puheenjohtajakilpailussa haastanut Antti Rinne on puhunut kampanjassaan elvyttävän talouspolitiikan ja jopa julkisen velanoton hetkellisen lisäämisen puolesta. Jatka artikkeliin Elvytystä ilman velanottoa?

Onko työttömyys sittenkin poliittinen ongelma?

tyottomyysKirjoitin viime vuoden syyskuussa Suomen ajautumisesta työttömyyskriisiin ja ihmettelin päätöksentekijöiden välinpitämätöntä suhtautumista työttömyyden nopeaan kasvuun. Vaikka syksyn jälkeen työttömyyden kasvu on hieman tasoittunut, tänään julkaistut tilastotiedot osoittivat työllisyystilanteen yhä heikentyneen vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste nousi viime vuoden maaliskuusta 0,5 prosenttiyksiköllä ja työttömien määrä 6,8 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 10 prosenttia. Yhteensä työttömiä työnhakijoita oli maaliskuussa 316 000 henkilöä. Jatka artikkeliin Onko työttömyys sittenkin poliittinen ongelma?

Syömävelasta

syomaanSuomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa julkisen vallan harjoittamaa kysynnänsäätelyä ei nähdä tarpeellisena. Tämä on käynyt ilmi kansantaloutemme ajauduttua pitkäkestoiseen hitaan tai negatiivisen kasvun ja kohoavan työttömyyden tilaan vuoden 2011 jälkeen. Vuoden 2009 kuumeisen elvytyksen jälkeen talouspolitiikkamme on ollut tietoisesti kiristävää. Valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta on viime vuosina sopeutettu pitkän aikavälin kestävyysvajeen taltuttamiseksi lähes viidellä miljardilla eurolla. Viime viikon kehysriihessä uusia sopeutustoimia päätettiin vuodelle 2015 noin 1,6 miljardilla eurolla. Kun aikaisemmat päätökset huomioidaan, on viiden puolueen hallitukseksi kutistunut Katainen I kiristämässä julkista taloutta tulevana vuonna selvästi yli 3 miljardilla eurolla.

Jatka artikkeliin Syömävelasta

Jälkikirjoitus keskuspankkirahoituksesta

uspvTutkijatohtori Tuomas Malinen on päättänyt vielä jatkaa keskustelua keskuspankkirahoituksesta ja laajemmin valtion harjoittamasta kysynnänsäätelystä. Malinen haluaa vakuuttaa itsensä ja bloginsa lukijat siitä, että modernissa rahataloudessa ei kerta kaikkiaan ole syytä harjoittaa ekspansiivista ja täystyöllisyyteen pyrkivää kysynnänsäätelypolitiikkaa eikä ainakaan siten, että keskuspankki selvittäisi valtion kulutukseen liittyvät maksusuoritukset aina pyydettäessä. Jatka artikkeliin Jälkikirjoitus keskuspankkirahoituksesta

Haukat, kyyhkyt ja pöllöt

587px-Athene_noctua_(cropped)Viime viikolla muuan toimittaja soitti minulle ja pyysi vieraaksi erääseen televisio-ohjelmaan keskustelemaan valtiontalouden sopeutustoimista. Suostuin tarjoukseen ja annoin toimittajalle pitkän taustahaastattelun. Lopuksi toimittaja kiitti ja ilmoitti kertovansa myöhemmin, kenet hän hankkii minun vastaparikseni ohjelmaan. Hiukan tämän jälkeen toimittaja soitti uudelleen ja valitteli, että hän joutuu perumaan haastattelun, koska ”kaikki taloustutkijat ovat nykyään teidän kanssanne samaa mieltä”. Haastattelun peruuntuminen ei (hukattua aikaa lukuun ottamatta) varsinaisesti harmittanut minua. Se kuitenkin havahdutti minut siihen, että viestimme ei ole ilmeisesti mennyt kovin hyvin perille. Jatka artikkeliin Haukat, kyyhkyt ja pöllöt

Weimarin Saksa ja hyperinflaatio

jatkojatkoHelsingin Sanomien mielipidepalstalla käyty keskustelu valtionvelan ongelmallisuudesta ja valtion keskuspankkirahoituksesta päätyi odotetusti Weimarin Saksa -kortin heilutteluun, kun Kuntien Takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen otti osaa ajatustenvaihtoon.  Maanantain (3.2.2014) lehdessä Niemeläinen vihjaili, että esittämäni keskuspankin tuki valtion maksukyvylle johtaisi lopulta väistämättä hyperinflaatioon, kuten kävi Saksassa 1920-luvulla. Lisäksi Niemeläinen esitti, että juuri hyperinflaatiokausi loi Saksassa edellytykset kansallissosialistien valtaan nousulle. Jatka artikkeliin Weimarin Saksa ja hyperinflaatio

Vielä valtionvelan ongelmallisuudesta

jatkoViime viikolla Helsingin Sanomissa julkaistu mielipidekirjoitukseni valtionvelan ongelmallisuudesta poiki keskustelun, kun tutkijatohtori Tuomas Malinen kirjoitti lehteen kriittisen vastauksen. Malinen kyseenalaistaa näkemykseni, jonka mukaan Japanin velkakestävyys ei liity siihen, että rahapoliittisesti suvereenina valtiona Japani voi tarvittaessa maksaa maksujaan omasta keskuspankista lainaamalla. Malisen mukaan Japanin velkakestävyys sen sijaan johtuu siitä, että valtio on velkaantunut ensisijassa kotimaahan. Ilmeisesti ajatus on se, että kotimaiset rahoittajat ovat ulkomaisia rahoittajia suopeampia omaa valtiotaan kohtaan, minkä vuoksi ne eivät vaadi valtiolta korkeita korkoja. Jatka artikkeliin Vielä valtionvelan ongelmallisuudesta