Sixten Korkman ja Ylen verkkojournalismi

imagesYlen verkkosivuilla julkaistiin laajahko juttukokonaisuus, jossa käsiteltiin taloustieteen koulukuntaeroja. Juttukokonaisuuden tavoitteet ovat kunniainhimoiset ja kannatettavat: tehdä talousteorian koulukuntakiistoista näkyviä ja suurelle yleisölle ymmärrettäviä. Valitettavasti juttukokonaisuus suurelta osin epäonnistuu tavoitteissaan ja antaa koulukuntaeroista virheellisen kuvan. Jatka artikkeliin Sixten Korkman ja Ylen verkkojournalismi

Keynes, yrittäjätalous ja työllisyystasapaino

keynesYhteiskuntatieteellinen tutkimus johtaa parhaaseen lopputulokseen silloin, kun tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan mahdollisimman tarkasti yhteiskunnallinen todellisuus. Vaikka tämä kuulostaa itsestään selvältä, tehdään yhä edelleen valtavasti sellaista yhteiskuntatieteellistä tutkimusta, jossa yhteiskunnan olemusta ei liiemmin pohdita. Joskus tutkimus perustetaan jopa tietoisesti sellaisille oletuksille, jotka ovat selvästi ristiriidassa todellisten yhteiskunnallisten kehityskulkujen ja niiden taustamekanismien kanssa. Näin tutkijat päätyvät lopulta tutkimaan itse luomaansa maailmaa, joka muistuttaa vain etäisesti sitä yhteiskunnallista todellisuutta, jossa inhimillinen toiminta tapahtuu. Jatka artikkeliin Keynes, yrittäjätalous ja työllisyystasapaino

NAIRU ei ole tasapainopiste

Pitt_UnstableGround_08Jälkikeynesiläinen ja uusklassinen talousteoria ovat viimeisen 30 vuoden aikana muutamissa kysymyksissä lähentyneet toisiaan merkittävästi, mutta monissa kysymyksissä teoriaperinteiden erot ovat edelleen valtavia. Lähentymistä on tapahtunut etenkin rahateoriaa ja rahapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, mutta myös inflaatioteoriassa. Jatka artikkeliin NAIRU ei ole tasapainopiste

Taloustieteen zombeja jahtaamassa

zombitSuomalaisten kiinnostus Keynesiä ja jälkikeynesiläistä talousteoriaa kohtaan on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Tämä on näkynyt myös suomenkielisen keynesiläisen kirjallisuuden kysynnän ja tarjonnan lisääntymisenä. Meidän Rahatalous haltuun -kirjamme lisäksi viime syksynä julkaistu Antti Alajan ja Esa Suomisen Taloutta työväelle -kirja on tehnyt jälkikeynesiläisyyden perusteita tutuksi Suomessa. Keväällä julkaistaan myös Tiede & edistys -aikakauskirjan Keynes-teemanumero, jossa Keynesiä ja keynesiläisyyttä käsitellään monipuolisesti. Myös me olemme kirjoittaneet kyseiseen julkaisuun artikkelin siitä, voidaanko Suomessa globaalin finanssikriisin jälkeen harjoitettua talouspolitiikkaa tulkita ”keynesiläiseksi” politiikaksi. Jatka artikkeliin Taloustieteen zombeja jahtaamassa

Augusto Graziania muistaen

agrazProfessori Augusto Graziani, yksi italialaisen rahankiertokoulukunnan keskeisistä hahmoista, menehtyi viime viikolla Napolissa. Monille jälkikeynesiläisille tutkijoille, kuten myös tämän blogin kirjoittajille Graziani on ollut tärkeä esikuva ja hänen tuotannon rahateoriaa käsittelevät kirjoituksensa keskeisiä opinkappaleita. Jatka artikkeliin Augusto Graziania muistaen

Kysyntävaje ja talousteoria

keynesVuosi 2013 oli käänteentekevä suomalaisessa talous- ja yhteiskuntapolitiikassa. Viime vuonna käsitys siitä, että Suomen talouden ongelmat johtuvat lähes yksinomaan talouden ”rakenteellisista” tekijöistä löi itsensä läpi niin mediassa kuin puoluepolitiikassakin. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kokonaiskysynnän merkitys sivuutettiin täydellisesti talouspoliittisessa keskustelussa. Samalla talouspoliittinen keskustelu siirrettiin koskemaan ainoastaan sitä, millaisilla rakenteellisilla uudistuksilla saataisiin eniten lisättyä työvoiman tarjontaa ja kurottua umpeen kestävyysvajetta. Uudistusten kysyntävaikutuksesta ei ollut enää juuri kukaan kiinnostunut. Jatka artikkeliin Kysyntävaje ja talousteoria

Tuotantofunktio tuotannon rahateoriassa

rahatuotantoValtavirtaisessa talousteoriassa kansantalouden kokonaistuotantoa kuvataan yleensä niin kutsun tuotantofunktion avulla. Yksinkertaistetusti kokonaistuotannon (Y) voidaan katsoa muodostuvan työpanoksesta (L), pääomapanoksesta (K) sekä tuottavuustekijästä (A), jolloin tuotantofunktio voidaan kirjoittaa

Y = F (A, K, L).

Käytännössä tuotantofunktio ilmaisee, että mitä enemmän taloudessa tehdään työtä, mitä enemmän tuotannossa hyödynnetään pääomaa (kuten koneita ja tehdasrakennuksia) ja mitä tehokkaammin työtä tehdään, sitä suuremmaksi muodostuu taloudessa tuotettu hyödykkeiden määrä ja arvonlisäys. Jatka artikkeliin Tuotantofunktio tuotannon rahateoriassa

Keynesin jalanjäljissä

tatySuomessa John Maynard Keynesin Yleisen teorian perussanoma tunnetaan huonosti. Keskeisin syy tälle lienee se, että vain harva suomalainen taloustieteilijä on perehtynyt Keynesin alkuperäiseen teoriaan sekä jälkikeynesiläisen taloustieteen moderniin keskusteluun. Vahvimmin keynesiläinen perinne on ollut Suomessa edustettuna Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa eli nykyisessä Palkansaajien tutkimuslaitoksessa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa, jolloin laitoksen johdossa toimi erityisesti Cambridgen keynesiläisyydestä vaikutteita saanut Pekka Korpinen. Jatka artikkeliin Keynesin jalanjäljissä

Efektiivinen kysyntä ja rakenteelliset uudistukset

ZETDEEViime viikkoina suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa rakenteelliset uudistukset on esitetty yleislääkkeenä lähes kaikkiin Suomen talouden ongelmiin. Julkisessa keskustelussa ei yleensä tarkemmin täsmennetä, mitä rakenteellisilla uudistuksilla tarkoitetaan, mutta niiden katsotaan kuitenkin ratkaisevan niin työttömyys-, työllisyys-, kestävyysvaje- kuin kilpailukykyongelmatkin. Rakenteelliset uudistukset esitetään usein ainoana uskottavana talouspolitiikan muotona, kun taas esimerkiksi kysynnän stimuloimista pidetään hyödyltään vain marginaalisena tai jopa kokonaan haitallisena.

Jatka artikkeliin Efektiivinen kysyntä ja rakenteelliset uudistukset

Voiko kilpailukykykin riippua kysynnästä?

suhtyksKun Euroopan talouskriisin vaikutukset alkoivat näkyä Suomen taloudessa vuoden 2012 aikana, yhdeksi keskeisistä ongelmista löydettiin heikentynyt kilpailukyky. Viime kuukausina keskustelu kilpailukyvystä ja sen menettämisestä on entisestään kiihtynyt. Vaikka kaikki eivät olekaan olleet vakuuttuneita Suomen hintakilpailukyvyn heikentymisestä, yleinen näkemys kuitenkin on, että finanssikriisin jälkeen suomalainen teollisuus on hinnoitellut itseään ulos markkinoilta. Tämän seurauksena viennin kasvu on jäänyt aneemiseksi. Jatka artikkeliin Voiko kilpailukykykin riippua kysynnästä?