Investointikammo ja täystyöllisyys

ahjoJussi Ahokasta haastateltiin Metalliliiton Ahjo-lehteen täystyöllisyydestä ja investointipolitiikasta. Perusviesti on blogin lukijoille tuttu: täystyöllisyys edellyttää valtiojohtoista investointi- ja kysynnänsäätelypolitiikkaa, johon on löytynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä Euroopassa sekä Suomessa varsin vähän tahtoa. Voidaan jopa puhua investiontikammosta.  Koko haastattelu on luettavissa lehden sivuilla.

Mainokset

Työn tarjonnasta ja kysynnästä

yolinjaOlemme joulukuun aikana käsitelleet sekä blogissa että julkisuudessa useaan otteeseen työllisyyskysymystä, josta on tullut Euroopan talouskriisin myötä kuuma puheenaihe. Myös Suomessa työttömyydestä ja työllisyydestä keskustellaan yhä enemmän. Työvoimapolitiikan onnistumista on pidetty edellytyksenä hiipuvan talouskasvun tuottamien ongelmien ratkaisemiselle. Viimeaikoina erityisesti työn tarjonnan lisäämiseen liittyviä suosituksia on heitelty ilmoille eri suunnista. Näiden suositusten perustana on ollut valtavirtainen makrotalousteoria, jonka mukaan vain ja ainoastaan työn tarjonnan lisääminen johtaa pidemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutumiseen eikä kysyntätekijöillä ole lopulta merkitystä työllisyyden ja työttömyyden kehityksen kannalta. Jatka artikkeliin Työn tarjonnasta ja kysynnästä

Luonnollista työttömyyttä ei ole

työjonoViime maanantaina Helsingissä järjestettiin Täystyöllisyyspolitiikan paluu -seminaari, jonka pääpuhujina olivat maineikkaat postkeynesiläiset taloustieteilijät L. Randall Wray ja James K. Galbraith. Tilaisuus keräsi hyvin yleisöä ja mukavasti mediahuomiota. Tämän lisäksi se herätti myös keskustelua täystyöllisyyden mahdollisuuksista. Jatka artikkeliin Luonnollista työttömyyttä ei ole

Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyteen

sorsaJulkaisimme tänään suomalaista työllisyyspolitiikkaa käsittelevän artikkelin Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja -julkaisusarjassa. Artikkelissa esitämme, että viime vuosikymmeninä työllisyyspolitiikkaa on tehty Suomessa lähes ainoastaan talouden tarjontatekijöiden merkitystä painottaen. Talouspolitiikka on nojannut uusklassiseen työllisyysteoriaan, jonka mukaan kysynnänsäätelyllä ei voida vaikuttaa työllisyyden tasoon välttämättä edes lyhyellä aikavälillä. Jatka artikkeliin Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyteen

Phillipsin käyrä

Keynesiläisen talouspolitiikan alasajo Euroopassa alkoi 1970-luvun alussa, jolloin Milton Friedmanin ja muiden Chicagon koulukunnan edustajien kehittämä makrotalousteoria ja siitä johdetut politiikkasuositukset alkoivat kiinnostaa myös vanhalla mantereella talouspolitiikasta vastaavia tahoja. Friedmanin keskeinen väite oli se, että lopulta  inflaatiota määrittää taloudessa ainoastaan rahan määrän kasvu, jonka hallitsemisesta olisi näin tultava talouspolitiikan keskeisin tavoite. Friedmanin mukaan rahaa tuli lisätä talouteen samaa tahtia, kuin talouden reaaliset tuotannontekijät kasvattivat taloutta. Monetaristiset politiikkakokeilut osoittautuivat myöhemmin tuhoisiksi, mutta niiden epäonnistumisesta huolimatta keynesiläiseen investointipolitiikkaan ei Euroopassa enää palattu. Jatka artikkeliin Phillipsin käyrä

Velka, investoinnit ja työttömyys

Blogissamme on seurattu epätasaisin väliajoin Yhdysvaltojen keskuspankin tuottamia sektorikohtaisia rahoitus- ja velkatilastoja (Flow of Funds -tilastot), joiden perusteella on analysoitu talouskasvua ja sen edellytyksiä Yhdysvalloissa sekä maailmantaloudessa. Syyskuussa julkaistu uusi tilasto yltää vuoden 2012 toiseen neljännekseen eli sen perusteella on mahdollista arvioida alkuvuoden taloudellista kehitystä Yhdysvaltain taloudessa. Jatka artikkeliin Velka, investoinnit ja työttömyys

Täystyöllisyys ja NAIRU

Aina 1970-luvulle saakka useimpien länsimaisten valtioiden talouspolitiikan keskeisimpänä päämääränä oli täystyöllisyyden ylläpitäminen. Tämän jälkeenkin täystyöllisyydestä on puhuttu usein eri valtioiden talouspolitiikan tavoitteena, mutta täystyöllisyyden termillä ei viitata enää samaan asiaan kuin aiemmin.

Alun perin täystyöllisyyden käsite viittasi tilanteeseen, jossa kitkatyöttömyyttä lukuun ottamatta kaikki työvoiman piiriin kuuluvat ihmiset ovat kokoaikatyössä. Kitkatyöttömyydellä viitataan lyhyisiin työttömyysperiodeihin, joita saattaa syntyä esimerkiksi vaihdettaessa työpaikkaa tai siirryttäessä opinnoista työmarkkinoille. Jatka artikkeliin Täystyöllisyys ja NAIRU