Miksi Saksaa kunnioitetaan?

Viime päivinä pankkien analyytikot ja pääkirjoitustoimittajat ovat esittäneet analyysejä, joissa on toisteltu Kreikan ja Syrizan hävinneen velkaneuvotteluiden ensimmäisen osan. Arvioiden taustalla sykkivää voitonriemua on vain vaivoin onnistuttu peittelemään.

Näiden analyysien osuvuus on jo sinänsä kyseenalainen, koska emme toistaiseksi tiedä, kuinka paljon Kreikan uusi hallitus joutuu tekemään sellaisia reformeja, joihin se ei olisi ollut itse valmis. Vielä kiinnostavampaa on kuitenkin se, että Kreikan oletetusta tappiosta innostuneet tahot näyttävät asettuneen tukevasti Saksan puolelle euroalueen tulevaisuutta koskevissa kiistoissa.

Tarjontalinja-esityksen materiaalit

Pidin lyhyen esityksen otsikolla Talouspolitiikka eduskuntavaalikeskustelussa. Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Helsingin yliopiston eduskuntavaaleja taustoittavassa tiedotustilaisuudessa maanantaina 9.2. Esityksessä käytiin läpi sekä niin sanotun tarjontalinjan teoreettisia premissejä että sen roolia käytännön politiikassa.

Kolme kiperää kohtaa EKP:n päätöksessä

Keskiviikkoiltana Euroopan keskuspankki EKP teki jokseenkin yllättävän siirron ja ilmoitti, ettei se enää hyväksy Kreikan valtion velkakirjoja kreikkalaispankkien velkojen vakuuksiksi. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että normaalien avomarkkinaoperaatioiden sijaan kreikkalaiset pankit joutuvat turvautumaan Kreikan keskuspankin hätärahoitukseen (ELA, Emergency Liquidity Assistance). Koska hätärahoitusikkunasta lainatessa keskuspankin perimä korko on 1,55 prosenttia ja avomarkkinaoperaatioissa 0,05, kasvavat kreikkalaisten pankkien rahoituskustannukset oleellisesti. Tätä vaikutusta vahvistaa se, että viime viikkoina kiihtynyt talletuspako kreikkalaisista pankeista pakottaa pankit jatkuvasti hankkimaan taseisiinsa lisää keskuspankkirahaa.

Uusdevelopmentalismi ja Argentiinan kriisi

Financial Times uutisoi tammikuun lopussa Argentiinan talouskriisin syventyneen. Lehden mukaan maassa on tällä hetkellä pulaa jo hyvin perustavanlaatuisista päivittäishyödykkeistä (jutussa nostetaan erikseen esiin tamponipula). Samalla inflaatioasteen kerrotaan laukkaavan jo noin 30 prosentissa.

EKP:n määrällisen helpottamisen vaikutuksista

Euroopan keskuspankki ilmoitti viime torstaina laajentavansa rahapoliittisia toimiaan valtioiden velkakirjojen osto-ohjelmalla. Ilmoitetun ohjelman tarkoituksena on imuroida markkinoilta keskuspankkien taseisiin kuukausittain yhteensä 60 miljardin edestä valtioiden ja yksityisten toimijoiden velkaa. Näiden ostojen seurauksena puolestaan pankkien välisille markkinoille pusketaan vastaavalla summalla keskuspankkirahaa.

Miksi euroalueen laskevissa hinnoissa ei ole mitään yllättävää?

Euroopan tilastoviranomainen Eurostat julkisti tällä viikolla joulukuun alustavat inflaatioluvut euroalueelle. Tilaston mukaan kuluttajahinnat laskivat euroalueella edellisen vuoden joulukuusta 0,2 prosenttia. Toisin sanoen euroalueen vuosi-inflaatio kääntyi joulukuussa negatiiviseksi. Edellisen kerran vastaavassa tilanteessa oltiin vuonna 2009 keskellä globaalia finanssikriisiä. Euroalueen negatiivisessa inflaatiossa ei lopulta ole mitään yllättävää, kun talousalueen viimeaikaista kehitystä tarkastellaan inflaation taustatekijöiden kautta.

Talouspuhetta julkisesta keskustelusta ja ensi vuoden näkymistä

Lauri (L): Jussi, taas on aika vuoden päättävälle dialogille, jossa todetaan, että kaikki menee päin persettä.

Aloitetaan kuitenkin kuluvan vuoden saldosta. Mitä mieltä olet siitä?

Jussi (J): Huonompia aikoja ennustava dialogi tai muu kirjoitus taitaa tosiaan olla jo perinne. Kohtalaisen hyvin ovat ennustukset valitettavasti toteutuneet.

Blogin ja muun Raha ja talous -toiminnan vinkkelistä vuosi on ollut ainakin hektinen. Alkuvuodesta julkaistu kirjamme oli menestys ja sen pohjalta on järjestetty monia kiinnostavia tilaisuuksia. Se on ehdottomasti ollut vuoden positiivisin anti. Osaltaan kirjan ja blogin kasvaneen näkyvyyden vuoksi on vuoteen mahtunut kyllä sellaistakin vääntöä, jonka olisi mielellään jättänyt väliin. Kiristynyt julkinen talouspolitiikka- ja taloustiedekeskustelu jossain määrin yllätti minut. Ei vähiten laaduttomuudellaan. Kuinka itse summaisit kuluneen vuoden blogiaktivismin näkökulmasta?

Jälkikeynesiläisyyden irtaantuminen valtavirrasta ja viimeaikaisen keskustelun tolkuttomuus

Jälkikeynesiläisyyden näkyvyys on Suomessa kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Tämän seurauksena olemme päässeet (tai päätyneet) keskusteluyhteyteen myös uusklassisten taloustieteilijöiden sekä heidän maallikkoihailijoidensa kanssa.

Rahatalous haltuun -luentosarjan materiaalit, osa 2

Helsingin työväenopistolla pitämämme Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta -luentosarja päättyi tämän viikon tiistaina (18.11.) luentoon, joka käsitteli kysynnänsäätelypolitiikan mahdollisuuksia 2010-luvulla. Tämä ja muut luentosarjan luennot pohjautuivat samannimiseen kirjaamme. Julkaisimme ensimmäisen kahden luennon esitykset jo aikaisemmin.

Raha ja talous -klubi 2: Antti Rinne

Raha ja talous -klubin historian toinen istunto pidetään torstaina 20.11. Helsingissä Ravintola Toverissa (Castréninkatu 3) kello 18.00 alkaen. Tällä kertaa Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan vieraaksi saapuu valtiovarainministeri Antti Rinne.