Luet tällä hetkellä Raha ja talous -blogin toistaiseksi viimeistä tekstiä. Olemme päättäneet jättää blogimme noin vuoden mittaiselle tauolle. Näillä näkymin blogimme palaa kommentoimaan talouspolitiikkaa ja -tiedettä syyskuussa 2017. Lopulliset päätökset blogimme tulevaisuudesta teemme kuitenkin vasta ensi kesänä.
Samalla myös Facebook– ja Twitter-tilimme pääosin hiljenevät. Tauon aikana saatamme kuitenkin kommentoida poikkeuksellisen merkittäviä talouspolitiikan kysymyksiä sosiaalisen median kautta ja välittää seuraajiemme tiedoksi mielenkiintoisia tekstejä, joten tiliemme seuraamista kannattaa jatkaa. Blogimme pysyy Imagen alustalla tauon ajan, joten vanhoja kirjoituksiamme on mahdollista lukea edelleen.
Tämä ratkaisu johtuu pääasiassa ajankäytöllisistä syistä. Tutkimuksen tekemiseen ja perhe-elämään liittyvät seikat eivät tällä hetkellä mahdollista blogin päivittämistä niin aktiivisesti kuin olisi tarpeellista. Jo tähän mennessä blogin sekä sen sivutuotteena syntyneiden muiden tekstien kirjoittaminen on syönyt liikaa aikaa muulta elämältä.
Toisaalta yleinen keskusteluilmapiiri Suomessa on mennyt viime vuosina huonompaan suuntaan ja tämä on näkynyt myös talouskeskustelussa. Viime aikoina tämä on tarkoittanut jopa sitaattiemme väärentämistä tieteellisessä aikakauskirjassa, joten tilanne ei ole tällä hetkellä järin motivoiva argumentatiivisten tekstien kirjoittamiselle.
Katsomme myös jo jossain määrin täyttäneemme tehtävämme. Kun perustimme blogimme syksyllä 2010, meillä oli kaksi keskeistä tavoitetta. Ensinnäkin pyrimme moniäänistämään suomalaista talouskeskustelua esittelemällä jälkikeynesiläistä talousteoriaa ja soveltamalla sitä nykyisiin Suomen, Euroopan ja maailman talouden ongelmiin. Toiseksi tavoitteenamme oli tuoda esiin, millaisiin teoreettisiin esioletuksiin julkisessa keskustelussa hegemonisessa asemassa olevat talouspoliittiset väittämät perustuvat. Olemme tehneet näiden asioiden osalta voitavamme ja nähdäksemme onnistuneet tavoitteiden saavuttamisessa niin hyvin kuin näissä olosuhteissa on ollut mahdollista.
Talouspoliittisessa keskustelussa pyörivät edelleen pääosin samat mielipiteet kuin syksyllä 2010. Näiden kommentoiminen yhä uudestaan ei ole mielenkiintoista, koska olemme jo sanottavamme sanoneet. Näkemyksemme ja kritiikkimme on mahdollista löytää blogistamme, kirjastamme, tutkimusraporteistamme, tieteellisiin aikakauskirjoihin kirjoittamistamme artikkeleista ja muista teksteistämme.
Nyt on hyvä hetki kiittää runsasta lukijakuntaamme. Vuosien saatossa blogimme kasvoi korkeintaan parin sadan lukijan sivustosta Suomen suosituimmaksi talousblogiksi, jolla on lähes 3000 seuraajaa Facebookissa ja yli 4500 seuraajaa Twitterissä. Lukijoiltamme saama positiivinen ja innostunut palaute on ollut arvokasta ja motivoinut meitä jatkamaan kirjoittamista.
Vaikka blogimme nyt vaikeneekin ainakin vuodeksi, on jälkikeynesiläisestä ajattelusta kiinnostuneiden lukijoiden mahdollista seurata koulukunnan keskustelua esimerkiksi Levy-instituutin ja Inetin blogeista. Myös esimerkiksi Matias Vernengon ja Bill Mitchellin blogeja kannattaa seurata. Akateemisemmista teksteistä kiinnostuneille suosittelemme keskeisten jälkikeynesiläisten julkaisujen kuten Journal of Post Keynesian Economicsin, Cambridge Journal of Economicsin ja Review of Keynesian Economicsin seuraamista.
Aiomme jatkossakin kommentoida talouspolitiikan kysymyksiä muissa kirjoituksissamme ja esiintymisissämme, joten täysin eroon meistä ei pääse edes tulevan vuoden aikana. Vuoden tauko bloggaamisesta ja sosiaalisessa mediassa käytävistä väännöistä saattaa antaa meille uutta virtaa kirjoittamiseen. Jos näin käy, palaamme syksyllä 2017 entistä innokkaampina.
Kiitokset vielä kerran lukijoillemme kuluneista vuosista. Kamppailu paremman talousymmärryksen ja talouspolitiikan puolesta jatkuu.
Lauri Holappa ja Jussi Ahokas
Raha ja talous 
Toivon jaksamista teille. Taistelu talouden mytologiaa vastaan kaipaa teitä 🙂
Jätkät, hei! Juuri kun aion alkaa julkaista uutta rahateoriaa blogissani, niin yhdet älykkäimmistä, osaavimmista, ymmärtämishaluisimmista ja muutenkin keskustelukykyisimmistä kirjoittajista ilmoittavat jäävänsä tauolle. Surkea ajoitus! Pitää yrittää kääntää teidän päätös 😉
Mutta ymmärrän kyllä perustelunne. Olette kiitettävällä tavalla jo tuoneet esiin MMT-ajattelua, joten teorian osalta ei varmasti ole paljoakaan uutta sanottavaa. Keskusteluilmapiiri on tosiaan melko huono. Herää toki kysymys, että eikö se toisaalta ole sitä ylipäätään taloustieteessä ympäri maailman? Vaikka toisaalta ymmärrän hyvin sen että olette käyttäneet paljon aikaa ns. valtavirtataloustieteen kritisoimiseen (se kai on ainakin tähän asti ollut yksi jälkikeynesiläisten tärkeimmistä rooleista), ja kritiikki ei missään nimessä ole aiheetonta, päinvastoin, niin jos täysin rehellinen olen niin ei tuo teidänkään lähestymistapa liene omiaan keskusteluilmapiiriä parantamaan. Vai mitä olette itse mieltä? Tarkoititte sitä tai ette (mitä todennäköisimmin jälkimmäinen, koska olen oppinut tuntemaan teidät kohteliaina ja asiallisina keskustelijoina), niin voi olla että Tervalat ja kumppanit ottavat nokkiinsa siitä että kritiikkinne, kuten MMT:n esittämä kritiikki ylipäätään, on muotoiltu tavalla joka helposti antaa kuvan valtavirtataloustieteestä melko naurettavana puuhasteluna. Ja kun joku ottaa nokkiinsa, niin tämä johtaa sitten usein typeriin ulostuloihin hänen osaltaan. Esimerkiksi vääntö KAK:ssa, erityisesti netto(raha)varallisuuteen liittyvä, ei mene historiaan esimerkkinä hedelmällisestä keskustelusta, kummankaan osapuolen osalta.
Olisikin hienoa, jos voisimme jättää taaksemme nämä valtavirta vs. heterodoksit/kerettiläiset -väännöt, ja panostaa jatkossa vielä enemmän itse substanssiin nojaamalla koulukuntien teesien sijaan lähinnä omaan järkeen. Kokemukseni mukaan teidän kanssa pystyy aina keskustelemaan hedelmällisesti itse substanssista, koska ymmärryksenne on hyvin korkealla tasolla. Ja vain itse substanssista keskusteleminen voi viedä meitä lopulta eteenpäin, sillä olen täysin varma siitä että sekä valtavirtataloustieteellä että vaikkapa jälkikeynesiläisellä taloustieteellä on molemmilla omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Se mitä kaipaamme on jonkinlainen synteesi.
Tässä minun viisipenniseni, ruusuineen ja risuineen. Jos ruusut kirjataan kredit-puolelle ja risut debet-puolelle, niin saldona on paljon krediittiä: Kiitos tähänastisesta ja mitä parhainta jatkoa tieteilyn ja perheen parissa!
Kiitos suomalaisen talouskeskustelun monipuolistamisesta ja jälkikeynesiläisen sekä MMT-ajattelun esittelemisestä. Vaikkei olisikaan kaikista asioista samaa mieltä kanssanne on ollut hyvin virkistävää ja mikä parasta, ajattelua avartavaa lukea blogianne, sekä fb ja twitter kommenttejanne ja tutustua niiden myötä itselleni ennen tuntemattomaan ns. heterodoksiseen taloustieteeseen. Olen sitä mieltä että teitä on ”establishmentin” taholta myös ajoittain kohdeltu hyvinkin epäreilusti, kiitos myös siitä että ette ole tämän takia heittäneet hanskoja tiskiin jo aiemmin (toivottavasti ette tee sitä lopullisesti nytkään).
Myös toisaalla (Twitterissä) on viime aikoina käyty ajoittain varsin vilkasta debattia nykymakron tilasta, joissa esim. Frances Coppola on esittänyt kriittisiä ja osin MMT:lle myötämielisiä näkemyksiä ja joissa mm.
DSGE-mallien toimivuutta sekä koko ”microfoundations” lähestymistapaa on myös joidenkin ns. establishmentin edustajien taholta arvosteltu (esim. Noah Smith ja Brad de Long). Ette siis tässä mielessä ole yksin, ja tuntuu siltä että keskustelu on vasta alussa !
Suomessa valitsevaan media- ja viestintäkulttuuriin tuskastuneet kaipaavat kyseenalaistajia ja meille syötetyn ”yhden totuuden” haastajia. Ollette kiitettävästi tuoneet tuulahduksia talousteorioiden valtavirroista, joita suomalaisessa mediassa ei käsitellä. Niitä taloudesta kiinnostunut maallikkokin lukee suurella mielenkiinnolla. Kiitos tähänastisesta uurastuksestanne! Rentouttavaa ”sapattivapaata”!
Ymmärrettävää kyllä. Laadukkaan ja ajantasaisen blogin pitäminen on kuitenkin melko raskasta. Olette tuoneet arvokasta tietoa rahan syntymekanismista ja rahatalouden toiminnasta esille melko kansantajuisesti. Blogi on pitkälti mennyt kuitenkin vanhan levyn soittamiseksi.
Ehkä tekin löydätte tauollanne uusia oivalluksia esimerkiksi ”rahateollisuuden” teknologisten läpimurtojen parista. Suurpankit tutkivat jo blockchain teknologiaa. Ehkä tekin päivitätte osaamistanne tauollanne vanhojen toistelun sijaan.