Raha ja talous -blogi jää tauolle

Post-Keynesian_Economics_Family_Tree
Luet tällä hetkellä Raha ja talous -blogin toistaiseksi viimeistä tekstiä. Olemme päättäneet jättää blogimme noin vuoden mittaiselle tauolle. Näillä näkymin blogimme palaa kommentoimaan talouspolitiikkaa ja -tiedettä syyskuussa 2017. Lopulliset päätökset blogimme tulevaisuudesta teemme kuitenkin vasta ensi kesänä. Jatka artikkeliin Raha ja talous -blogi jää tauolle

Mainokset

Rahapoliittisella suvereniteetilla on merkitystä

security-week-35-notagain-en

Heikki Pursiainen on jälleen kerran intoutunut kirjoittamaan uuden jälkikeynesiläisyyden kritiikin. Kirjoitus jatkaa suomalaista jälkikeynesiläisyyden kritiikin linjaa, sillä se on pääosin sisällötön.

Tällä kertaa Pursiaisen hampaissa on rahapoliittisen suvereniteetin merkitys. Hänen kirjoituksensa sisällön voi tiivistää seuraavasti: Ahokas ja Holappa sanovat, että rahapoliittisesti suvereeni valtio ei voi ajautua maksukyvyttömäksi. Tämä on muodollisesti pätevä väittämä, mutta lopulta kuitenkin irrelevantti, koska rahan painaminen voi aiheuttaa hyperinflaation. Tässä tapauksessa muodollinen maksukyky on yhdentekevää. Jatka artikkeliin Rahapoliittisella suvereniteetilla on merkitystä

Juha Tervala ratsastaa jälleen

arsenal_oikea
Tuoreimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (KAK) julkaistiin meidän perusteellinen vastineemme Juha Tervalan edellisessä numerossa ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen, jossa hän arvosteli allekirjoittaneita omalaatuisilla perusteilla. Osoitimme vastineessamme, että Tervalan kuvaukset väitteistämme ovat pääosin virheellisiä ja parhaassa tapauksessa rankasti harhaanjohtavia. Jatka artikkeliin Juha Tervala ratsastaa jälleen

Tapaus Juha Tervala

Library Walk 36.JPG

Kuva: Wikimedia Commons

Viime keväänä Palkansaajasäätiö antoi VTT Juha Tervalan johtamalle työryhmälle Helsingin Yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselle 10 000 euron apurahan tutkimukseen otsikolla ”Jälkikeynesiläinen talousajattelu Suomessa”. Nyt ”työryhmän” vetäjä, Helsingin yliopistossa päätoimisena lehtorina työskentelevä Tervala, on julkaissut tutkimushankkeen tuloksia Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Jatka artikkeliin Tapaus Juha Tervala

Bernanke, Summers ja teoria vaihtokauppataloudesta

lfisoTalousblogitaivaalle syttyi uusi kirkas tähti, kun Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n entinen pääjohtaja Ben Bernanke aloitti bloggaamisen maaliskuun lopulla. Viranomaisvastuusta vapautunut Bernanke on jaksanut kirjoittaa ensimmäisen kuukauden varsin aktiivisesti sekä talousteoreettisia että talouspolitiikkaa käsitteleviä tekstejä. Ensimmäiset kirjoitukset maalis-huhtikuun vaihteessa poikivat talousteoreettisen keskustelun entisen Yhdysvaltojen valtiovarainministerin ja Maailmanpankin pääekonomistin Lawrence Summersin kanssa. Keskustelua kuvattiin muun muassa ”maailman tärkeimmäksi blogiväännöksi kautta aikojen”. Jatka artikkeliin Bernanke, Summers ja teoria vaihtokauppataloudesta

Jälkikeynesiläisyyden irtaantuminen valtavirrasta ja viimeaikaisen keskustelun tolkuttomuus

KeynesJälkikeynesiläisyyden näkyvyys on Suomessa kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Tämän seurauksena olemme päässeet (tai päätyneet) keskusteluyhteyteen myös uusklassisten taloustieteilijöiden sekä heidän maallikkoihailijoidensa kanssa. Jatka artikkeliin Jälkikeynesiläisyyden irtaantuminen valtavirrasta ja viimeaikaisen keskustelun tolkuttomuus

Valtavirran kanssa keskustelemisen vaikeudesta

managing-difficult-behaviour-350x230Viime vuosina Suomen näkyvimmät taloustieteilijät ovat toistuvasti vaatineet hallitukselta työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Tämä argumentaatio on nojannut hyvin perinteiseen uusklassiseen ajattelutapaan, jossa korostetaan, että pitkällä aikavälillä kokonaistuotannon kehitys riippuu ainoastaan työn tarjonnasta, tuottavuudesta sekä pääoman määrästä. Samalla yleensä oletetaan, että näistä ainoastaan työn tarjontaan voidaan vaikuttaa suoraan talouspoliittisilla päätöksillä. Niinpä jos Suomessa halutaan voimistaa talouskasvua, on tehtävä työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi työurien pidentäminen sekä toisaalta vallitsevan reaalipalkkatason heikentäminen.

Jatka artikkeliin Valtavirran kanssa keskustelemisen vaikeudesta