Taloustieteen reaalianalyysi, raha-analyysi ja koronakriisin jälkihoito

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Kuuluisa itävaltalainen taloustieteilijä ja taloustieteen historioitsija Joseph Schumpeter jakoi aikanaan taloudellisen analyysin kahteen mahdolliseen lähestymistapaan: reaalianalyysiin sekä raha-analyysiin.

Reaalianalyysilla Schumpeter tarkoitti näkökulmaa, jossa talous ymmärretään ja sitä analysoidaan ennen kaikkea reaalista arvoa ihmisille tuottavan hyödykevaihdannan kenttänä. Tällöin kaikki oleellinen ”taloudellisessa elämässä voidaan kuvata tavaroiden ja palveluiden, niihin liittyvien päätösten ja niiden välisten suhteiden, kautta” (Schumpeter 1954, 277). Jos rahalla on tässä ajattelussa jonkinlainen rooli, se on pääasiassa vaihdannan tai tarkemmin sanottuna yksittäisten transaktioiden sujuvoittaja. Toki vääränlaisella rahan hallinnalla voidaan aiheuttaa ongelmia vaihdantatalouteen, mutta oikein hallinnoituna rahaa voidaan pitää taloudessa neutraalina.

Raha ja talous -blogi jää tauolle

Luet tällä hetkellä Raha ja talous -blogin toistaiseksi viimeistä tekstiä. Olemme päättäneet jättää blogimme noin vuoden mittaiselle tauolle. Näillä näkymin blogimme palaa kommentoimaan talouspolitiikkaa ja -tiedettä syyskuussa 2017. Lopulliset päätökset blogimme tulevaisuudesta teemme kuitenkin vasta ensi kesänä.

Rahapoliittisella suvereniteetilla on merkitystä

Heikki Pursiainen on jälleen kerran intoutunut kirjoittamaan uuden jälkikeynesiläisyyden kritiikin. Kirjoitus jatkaa suomalaista jälkikeynesiläisyyden kritiikin linjaa, sillä se on pääosin sisällötön.

Tällä kertaa Pursiaisen hampaissa on rahapoliittisen suvereniteetin merkitys. Hänen kirjoituksensa sisällön voi tiivistää seuraavasti: Ahokas ja Holappa sanovat, että rahapoliittisesti suvereeni valtio ei voi ajautua maksukyvyttömäksi. Tämä on muodollisesti pätevä väittämä, mutta lopulta kuitenkin irrelevantti, koska rahan painaminen voi aiheuttaa hyperinflaation. Tässä tapauksessa muodollinen maksukyky on yhdentekevää.

Juha Tervala ratsastaa jälleen

Tuoreimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (KAK) julkaistiin meidän perusteellinen vastineemme Juha Tervalan edellisessä numerossa ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen, jossa hän arvosteli allekirjoittaneita omalaatuisilla perusteilla. Osoitimme vastineessamme, että Tervalan kuvaukset väitteistämme ovat pääosin virheellisiä ja parhaassa tapauksessa rankasti harhaanjohtavia.

Tapaus Juha Tervala

Kuva: Wikimedia Commons

Viime keväänä Palkansaajasäätiö antoi VTT Juha Tervalan johtamalle työryhmälle Helsingin Yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselle 10 000 euron apurahan tutkimukseen otsikolla ”Jälkikeynesiläinen talousajattelu Suomessa”. Nyt ”työryhmän” vetäjä, Helsingin yliopistossa päätoimisena lehtorina työskentelevä Tervala, on julkaissut tutkimushankkeen tuloksia Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa.

Bernanke, Summers ja teoria vaihtokauppataloudesta

Talousblogitaivaalle syttyi uusi kirkas tähti, kun Yhdysvaltojen keskuspankin FED:n entinen pääjohtaja Ben Bernanke aloitti bloggaamisen maaliskuun lopulla. Viranomaisvastuusta vapautunut Bernanke on jaksanut kirjoittaa ensimmäisen kuukauden varsin aktiivisesti sekä talousteoreettisia että talouspolitiikkaa käsitteleviä tekstejä. Ensimmäiset kirjoitukset maalis-huhtikuun vaihteessa poikivat talousteoreettisen keskustelun entisen Yhdysvaltojen valtiovarainministerin ja Maailmanpankin pääekonomistin Lawrence Summersin kanssa. Keskustelua kuvattiin muun muassa ”maailman tärkeimmäksi blogiväännöksi kautta aikojen”.

Jälkikeynesiläisyyden irtaantuminen valtavirrasta ja viimeaikaisen keskustelun tolkuttomuus

Jälkikeynesiläisyyden näkyvyys on Suomessa kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Tämän seurauksena olemme päässeet (tai päätyneet) keskusteluyhteyteen myös uusklassisten taloustieteilijöiden sekä heidän maallikkoihailijoidensa kanssa.

Valtavirran kanssa keskustelemisen vaikeudesta

Viime vuosina Suomen näkyvimmät taloustieteilijät ovat toistuvasti vaatineet hallitukselta työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Tämä argumentaatio on nojannut hyvin perinteiseen uusklassiseen ajattelutapaan, jossa korostetaan, että pitkällä aikavälillä kokonaistuotannon kehitys riippuu ainoastaan työn tarjonnasta, tuottavuudesta sekä pääoman määrästä. Samalla yleensä oletetaan, että näistä ainoastaan työn tarjontaan voidaan vaikuttaa suoraan talouspoliittisilla päätöksillä. Niinpä jos Suomessa halutaan voimistaa talouskasvua, on tehtävä työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi työurien pidentäminen sekä toisaalta vallitsevan reaalipalkkatason heikentäminen.

Investointihalukkuudesta

Euroalueen talous ei edelleenkään osoita vahvoja elpymisen merkkejä. Kevään aikana euroalueen ulkopuolisen viennin kasvu nostatti odotuksia, että vuodesta 2011 jatkunut talouden alakulo olisi viimein päättymässä. Kesän aikana suhdannetilanne kuitenkin heikkeni voimakkaasti ja hintojen nousun hidastuminen on jatkunut. Tämän seurauksena Euroopan keskuspankki aloitti uuden elvytyskierroksen ja laski samalla ohjauskorkonsa käytännössä nollaan.

Raha ja talous -testi: Oletko jälkikeynesiläinen talousajattelija?

Ylen maanantaina julkaisema taloustesti ei onnistunut siinä, mitä se pyrki tekemään, eli valaisemaan eri taloustieteellisten koulukuntien eroja. Tästä syystä julkaisemme nyt Raha ja talous -testin. Testin tavoitteena on kartoittaa sitä, kuinka paljon blogimme lukijoiden ajatukset vastaavat jälkikeynesiläistä ajattelua. Tee testi vastaamalla seuraaviin väittämiin: