Olemmeko taloustuhon partaalla?

Hindenburg_disaster

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Koronaepidemian taloudelliset vaikutukset ovat olleet jo tähän mennessä erittäin suuret. Kun valtiot ympäri maailmaa ovat kevään aikana turvautuneet eriasteisiin rajoitustoimiin, taloudellinen toimeliaisuus on vähentynyt rajusti. Myös ihmisten käyttäytymisen muutos tartuntojen pelossa on osaltaan syventänyt koronakriisin talouspudotusta. Vaikka epidemiatilanne on toimien seurauksena saatu monessa maassa jokseenkin hallintaan, epävarmuus jatkuu vielä monia kuukausia eteenpäin. Voidaan ajatella, että vasta rokote ja sen kautta syntyvä suoja tautia vastaan päättää tämän epävarmuuden.

Jatka artikkeliin Olemmeko taloustuhon partaalla?

Taloustieteen reaalianalyysi, raha-analyysi ja koronakriisin jälkihoito

Joseph_Schumpeter

(Kuvan lähde: Wikicommons)

Kuuluisa itävaltalainen taloustieteilijä ja taloustieteen historioitsija Joseph Schumpeter jakoi aikanaan taloudellisen analyysin kahteen mahdolliseen lähestymistapaan: reaalianalyysiin sekä raha-analyysiin.

Reaalianalyysilla Schumpeter tarkoitti näkökulmaa, jossa talous ymmärretään ja sitä analysoidaan ennen kaikkea reaalista arvoa ihmisille tuottavan hyödykevaihdannan kenttänä. Tällöin kaikki oleellinen ”taloudellisessa elämässä voidaan kuvata tavaroiden ja palveluiden, niihin liittyvien päätösten ja niiden välisten suhteiden, kautta” (Schumpeter 1954, 277). Jos rahalla on tässä ajattelussa jonkinlainen rooli, se on pääasiassa vaihdannan tai tarkemmin sanottuna yksittäisten transaktioiden sujuvoittaja. Toki vääränlaisella rahan hallinnalla voidaan aiheuttaa ongelmia vaihdantatalouteen, mutta oikein hallinnoituna rahaa voidaan pitää taloudessa neutraalina.

Jatka artikkeliin Taloustieteen reaalianalyysi, raha-analyysi ja koronakriisin jälkihoito

Raha ja talous -blogi jää tauolle

Post-Keynesian_Economics_Family_Tree
Luet tällä hetkellä Raha ja talous -blogin toistaiseksi viimeistä tekstiä. Olemme päättäneet jättää blogimme noin vuoden mittaiselle tauolle. Näillä näkymin blogimme palaa kommentoimaan talouspolitiikkaa ja -tiedettä syyskuussa 2017. Lopulliset päätökset blogimme tulevaisuudesta teemme kuitenkin vasta ensi kesänä. Jatka artikkeliin Raha ja talous -blogi jää tauolle

Rahapoliittisella suvereniteetilla on merkitystä

security-week-35-notagain-en

Heikki Pursiainen on jälleen kerran intoutunut kirjoittamaan uuden jälkikeynesiläisyyden kritiikin. Kirjoitus jatkaa suomalaista jälkikeynesiläisyyden kritiikin linjaa, sillä se on pääosin sisällötön.

Tällä kertaa Pursiaisen hampaissa on rahapoliittisen suvereniteetin merkitys. Hänen kirjoituksensa sisällön voi tiivistää seuraavasti: Ahokas ja Holappa sanovat, että rahapoliittisesti suvereeni valtio ei voi ajautua maksukyvyttömäksi. Tämä on muodollisesti pätevä väittämä, mutta lopulta kuitenkin irrelevantti, koska rahan painaminen voi aiheuttaa hyperinflaation. Tässä tapauksessa muodollinen maksukyky on yhdentekevää. Jatka artikkeliin Rahapoliittisella suvereniteetilla on merkitystä

Juha Tervala ratsastaa jälleen

arsenal_oikea
Tuoreimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa (KAK) julkaistiin meidän perusteellinen vastineemme Juha Tervalan edellisessä numerossa ilmestyneeseen mielipidekirjoitukseen, jossa hän arvosteli allekirjoittaneita omalaatuisilla perusteilla. Osoitimme vastineessamme, että Tervalan kuvaukset väitteistämme ovat pääosin virheellisiä ja parhaassa tapauksessa rankasti harhaanjohtavia. Jatka artikkeliin Juha Tervala ratsastaa jälleen

Tapaus Juha Tervala

Library Walk 36.JPG

Kuva: Wikimedia Commons

Viime keväänä Palkansaajasäätiö antoi VTT Juha Tervalan johtamalle työryhmälle Helsingin Yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselle 10 000 euron apurahan tutkimukseen otsikolla ”Jälkikeynesiläinen talousajattelu Suomessa”. Nyt ”työryhmän” vetäjä, Helsingin yliopistossa päätoimisena lehtorina työskentelevä Tervala, on julkaissut tutkimushankkeen tuloksia Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Jatka artikkeliin Tapaus Juha Tervala

Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa

Bell_47-helidrop

Kuva: Wikimedia Commons (Public Domain)

Financial Timesin kolumnisti Martin Wolf arvioi tällä viikolla, että vauhdittaakseen aneemista talouskasvua keskuspankkiirien on ryhdyttävä entistä radikaalimpiin toimenpiteisiin. Kun hallitukset keskellä kysyntälamaa kieltäytyvät finanssipoliittisesta elvytyksestä, on keskuspankkien saatava oikeus niin sanottuun helikopteripudotuselvytykseen (helicopter drops), jota kutsutaan nykyisin myös ihmisille suuntautuvaksi määrälliseksi helpottamiseksi tai elvyttäväksi kansalaisosingonksi (QE for People). Jatka artikkeliin Helikopterielvytys on finanssipolitiikkaa