Kategoria-arkisto: Työllisyys

Työvoiman määräytyminen Suomen taloudessa

tyovoimaHeinäkuussa alkoi suomalaisten taloustieteilijöiden keskuudessa mielenkiintoinen keskustelu, kun Juhana Vartiainen ja Pertti Haaparanta alkoivat ruotia Suomen talouden ongelmien laatua Akateemisessa talousblogissa. Keskustelu poiki tällä viikolla jatkoa, kun Haaparanta kyseenalaisti samaisessa blogissa Vartiaisen näkemyksen siitä, että keskeinen ongelma Suomen taloudessa on työn tarjonnan väheneminen. Lue lisää

Mainokset

NAIRUsta – vielä kerran

epäkoherenttiPidin muutama viikko sitten järjestetyssä Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaarissa esitelmän, jossa kiistettiin Sayn lain ja siitä tehtyjen modernien muotoilujen paikkansapitävyys. Sayn laiksi kutsuttu oppi siitä, että ”tarjonta luo oman kysyntänsä”, on ollut keskeinen osa ortodoksista makrotalousteoriaa jo yli 200 vuoden ajan. Nykyään valtavirtaekonomistit katsovat, että Sayn laki pitää paikkansa pitkällä aikavälillä. Sen sijaan lyhyellä aikavälillä voi heidänkin mielestään ilmetä kysyntäongelmia. Lue lisää

Rakenteellinen uudistus ilman kurjistamista

koittoJopa modernin uusklassisen talousteorian mukaan työttömyys voidaan painaa kysyntää stimuloivalla talouspolitiikalla juuri niin alas kuin julkinen valta tahtoo. Teorian mukaan tämä ei ole kuitenkaan suotavaa, koska työttömyyden painaminen ”rakenteellisen tason” (eli NAIRU-tason) alapuolelle johtaa väistämättä inflaation kiihtymiseen. Inflaation taas katsotaan pitkällä aikavälillä rapauttavan kapitalistisen talousjärjestelmän perusrakenteita. Lue lisää

Kaksi NAIRUa

Picture2Olemme viime aikoina kirjoittaneet aktiivisesti työllisyyspolitiikasta sekä viimeaikaisesta työllisyyspoliittisesta keskustelusta. Olemme kritisoineet kotimaista työllisyyspoliittista keskustelua fakkiutumisesta työvoiman tarjontaan liittyviin seikkoihin. Lisäksi olemme osoittaneet, että tämän jumittumisen taustalla on ajatus niin sanotusta luonnollisesta tai kiihtymätöntä inflaatiotasoa vastaavasta työttömyydestä (NAIRU). Lue lisää

Rakenteelliset uudistukset, NAIRU ja todellinen työttömyys

kuiluSuomessa on viimeistään 1990-luvun laman jälkeen puhuttu jatkuvasti tarpeesta ”uudistaa” työmarkkinoiden rakenteita. Viimeisen parin vuoden aikana vaatimukset rakenteellisista uudistuksista ovat lisääntyneet entisestään. Taustalla on uusi, entistä oppikirjamaisempi kotimainen talousajattelun suuntaus, jota jotkut kutsuvat työlinjaksi. Lue lisää

Investointikammo ja täystyöllisyys

ahjoJussi Ahokasta haastateltiin Metalliliiton Ahjo-lehteen täystyöllisyydestä ja investointipolitiikasta. Perusviesti on blogin lukijoille tuttu: täystyöllisyys edellyttää valtiojohtoista investointi- ja kysynnänsäätelypolitiikkaa, johon on löytynyt viime vuosina ja vuosikymmeninä Euroopassa sekä Suomessa varsin vähän tahtoa. Voidaan jopa puhua investiontikammosta.  Koko haastattelu on luettavissa lehden sivuilla.

Työn tarjonnasta ja kysynnästä

yolinjaOlemme joulukuun aikana käsitelleet sekä blogissa että julkisuudessa useaan otteeseen työllisyyskysymystä, josta on tullut Euroopan talouskriisin myötä kuuma puheenaihe. Myös Suomessa työttömyydestä ja työllisyydestä keskustellaan yhä enemmän. Työvoimapolitiikan onnistumista on pidetty edellytyksenä hiipuvan talouskasvun tuottamien ongelmien ratkaisemiselle. Viimeaikoina erityisesti työn tarjonnan lisäämiseen liittyviä suosituksia on heitelty ilmoille eri suunnista. Näiden suositusten perustana on ollut valtavirtainen makrotalousteoria, jonka mukaan vain ja ainoastaan työn tarjonnan lisääminen johtaa pidemmällä aikavälillä talouskasvun nopeutumiseen eikä kysyntätekijöillä ole lopulta merkitystä työllisyyden ja työttömyyden kehityksen kannalta. Lue lisää

Luonnollista työttömyyttä ei ole

työjonoViime maanantaina Helsingissä järjestettiin Täystyöllisyyspolitiikan paluu -seminaari, jonka pääpuhujina olivat maineikkaat postkeynesiläiset taloustieteilijät L. Randall Wray ja James K. Galbraith. Tilaisuus keräsi hyvin yleisöä ja mukavasti mediahuomiota. Tämän lisäksi se herätti myös keskustelua täystyöllisyyden mahdollisuuksista. Lue lisää

Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyteen

sorsaJulkaisimme tänään suomalaista työllisyyspolitiikkaa käsittelevän artikkelin Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja -julkaisusarjassa. Artikkelissa esitämme, että viime vuosikymmeninä työllisyyspolitiikkaa on tehty Suomessa lähes ainoastaan talouden tarjontatekijöiden merkitystä painottaen. Talouspolitiikka on nojannut uusklassiseen työllisyysteoriaan, jonka mukaan kysynnänsäätelyllä ei voida vaikuttaa työllisyyden tasoon välttämättä edes lyhyellä aikavälillä. Lue lisää

Phillipsin käyrä

Keynesiläisen talouspolitiikan alasajo Euroopassa alkoi 1970-luvun alussa, jolloin Milton Friedmanin ja muiden Chicagon koulukunnan edustajien kehittämä makrotalousteoria ja siitä johdetut politiikkasuositukset alkoivat kiinnostaa myös vanhalla mantereella talouspolitiikasta vastaavia tahoja. Friedmanin keskeinen väite oli se, että lopulta  inflaatiota määrittää taloudessa ainoastaan rahan määrän kasvu, jonka hallitsemisesta olisi näin tultava talouspolitiikan keskeisin tavoite. Friedmanin mukaan rahaa tuli lisätä talouteen samaa tahtia, kuin talouden reaaliset tuotannontekijät kasvattivat taloutta. Monetaristiset politiikkakokeilut osoittautuivat myöhemmin tuhoisiksi, mutta niiden epäonnistumisesta huolimatta keynesiläiseen investointipolitiikkaan ei Euroopassa enää palattu. Lue lisää