Vielä EKP:n korkopolitiikasta

Euroopan keskuspankin viimeviikkoisesta korkopäätöksestä on tullut siinä määrin kiinnostusta herättävä puheenaihe, että myös tässä blogissa on syytä valottaa EKP:n toimia vielä lisää ja tarkentaa edellisessä blogitekstissä tehtyä korkopolitiikan analyysia. Näin on mahdollista ymmärtää paremmin, miksi EKP päätyi viime torstaina ilmoittamiinsa korkopolitiikan muutoksiin. Tarkastelemalla EKP:n korkopolitiikkaa globaalin finanssikriisin jälkeen keskuspankkiirien tavoitteet tulevat esiin selkeämmin. Tässä kirjoituksessa keskitytään ennen kaikkea korkopolitiikkaan, mutta kommentoidaan myös lyhyesti mahdollisia korkopolitiikan ylittäviä EKP:n tavoitteita.

Keskustelua rahan olemuksesta

Maaliskuussa ilmestyneestä kirjastamme Rahatalous haltuun on viimeaikoina julkaistu useampiakin arvioita. Verkossa luettavissa on esimerkiksi Paavo Järvensivun ruodinta Peruste-lehdessä. Arvioista kiinnostuneiden kannattaa etsiä käsiinsä myös viimeisin Ydin-lehti sekä Talous & Yhteiskunta 2/2014.  Tällä viikolla rahaa ja rahataloutta käsittelevä kirjamme sai näkyvyyttä varsin kunnioitettavalla paikalla eli Suomen Pankin verkkosivuilla, joilla julkaistiin keskuspankin johtokunnan neuvonantajan Antti Suvannon kirjamme sisältöä käsittelevä blogiteksti.

Rahareformi jälkikeynesiläisellä kielellä

Viime viikolla Financial Timesin pitkäaikainen ja arvostettu kolumnisti Martin Wolf yllätti monet kirjoittamalla niin sanotun Chicagon suunnitelman toteuttamisen puolesta. Wolfin mukaan siirtyminen muun muassa kuuluisien taloustieteilijöiden Irving Fisherin ja Milton Friedmanin kannattamaan malliin, jossa pankeilta vietäisiin oikeus luoda vapaasti luottorahaa, vakauttaisi rahataloutta ja veisi edellytykset niin sanottujen velkakuplien synnyltä.

Chartalismista

Kirjamme Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta julkaistiin virallisesti viime viikolla. Kirja on toistaiseksi saanut hyvin myönteisen vastaanoton. Olemme saaneet erittäin paljon positiivista palautetta niin tavallisilta lukijoilta, taloustieteilijöiltä kuin muiltakin yhteiskuntatieteilijöiltä. Huomionarvoista on ollut se, että kirjaamme ovat kiittäneet myös sellaiset taloustieteilijät, jotka ovat meidän kanssamme monista asioista eri mieltä.

Aikapankeista aikatalkoisiin

Verottaja julkaisi viime viikolla uudet ohjeet luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotuksesta. Annettu ohjeistus kiinnosti erityisesti aikapankeissa ja muissa vaihtopiireissä toimineita ihmisiä, sillä siinä verottaja otti ensimmäistä kertaa virallisesti kantaa näiden työnteon ja vaihdannan muotojen verotukseen.  Asian huomioi pääkirjoituksessaan myös Helsingin sanomat.

Aikapankkitoiminnan verottamisesta

Kuten blogissamme kaksi vuotta sitten ennustimme, verottaja on viimein kiinnostunut jatkuvasti Suomessa laajentuneesta yhteisöllisestä tuotanto- ja vaihdantatoiminnasta eli aikapankkitoiminnasta. Yleisradion tietojen mukaan verohallinnossa valmistellaan ohjeistusta siitä, miten aikapankeissa tapahtuvaa vertaisvaihdantaa tulisi tulevaisuudessa verottaa. Kommenteissa aikapankkitoiminta on rinnastettu harmaaseen talouteen, koska järjestelmän sisällä tehtävää työtä ja vaihdantaa ei tällä hetkellä veroteta lainkaan julkisen vallan toimesta.

Bitcoinin ongelmista

Bitcoinista eli digitaalisesta virtuaalivaluutasta on keskusteltu viime päivinä aktiivisesti (1,2). Syynä on se, että Kyproksen kriisin seurauksena bitcoinin vaihtosuhde muihin valuuttoihin parani merkittävästi. Valuuttamarkkinoiden kielellä bitcoinin kurssi nousi eksponentiaalisesti, kun kiinnostus bitcoiniin sijoituskohteena kasvoi. Monien bitcoinin vallankumouksellisuuteen uskovien mielissä kehitys otettiin vastaan innolla.

Voisiko yksi kolikko ratkaista Yhdysvaltojen talouden ongelmat?

Tämä on ollut eräs yhdysvaltalaisen talouskeskustelun pääteemoista viime viikkoina. Myös vastaus kysymykseen on hyvin ilmeinen. Jos Yhdysvaltojen talouden isoimpana ongelmana pidetään liian suureksi paisunutta valtion velkaa, voidaan tämä ongelma helposti ratkaista painamalla yksi riittävän arvokas kolikko.

Mitä me olemme tehneet valtion rahalle?

Itävaltalaisen liberaalin talousajattelun piirissä suurimmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi on nimetty valtio ja valtion puuttuminen taloudelliseen toimintaan. Kun valtio sekaantuu taloudellisiin prosesseihin, seurauksena on itävaltalaisen katsannon mukaan yksilöiden vapauden menetys, taloudellisen tehottomuuden lisääntyminen sekä jatkuvat kriisit. Yksi keskeisistä ongelmista talousjärjestelmässämme on itävaltalaisten mielestä valtion sekaantuminen rahaan ja rahajärjestelmään.

Rahahierarkiasta

Rahasta on tullut kestopuheenaihe. Globaali finanssikriisi nosti esiin pankkijärjestelmän keskeisen roolin taloudessamme ja ihmiset alkoivat kiinnittää entistä enemmän huomiota rahoituslaitosten yhteiskunnalliseen valtaan. Ennen kaikkea rahan alkuperä ja rahanluonnin mekanismit, mutta myös rahoitusmarkkinoiden toiminta laajemmin ovat alkaneet askarruttaa ihmisten mieliä. On alettu epäillä, ettei rahoitusmarkkinoiden toiminta välttämättä johdakaan oikeudenmukaiseen eikä edes tehokkaaseen lopputulokseen. Samalla on syntynyt sellaista rahatalousjärjestelmää koskevaa julkista keskustelua, jolle ei ennen finanssikriisiä ollut minkäänlaista tilausta.