Hölynpölyä keskuspankkirahoituksesta

uspvTutkijatohtori Tuomas Malinen jatkaa edelleen keskustelua valtionvelan ja alijäämien hoidosta sekä keskuspankkirahoituksesta Uuden Suomen blogissaan. Malinen pitää Lauri Ahokkaan (sic) ja Antti Alajan Helsingin Sanomissa esittämiä näkemyksiä valtion velkaantumisesta ja keskuspankkirahoituksesta outoina. Malinen ei voi ymmärtää, miten kukaan voisi suositella keskuspankin roolin kasvattamista valtion alijäämäisen kulutuksen rahoituksessa. Hänen ajattelussaan kun seurauksena on välttämättä hyperinflaatio. Jatka artikkeliin Hölynpölyä keskuspankkirahoituksesta

Mainokset

Perustulo ja funktionaalinen rahoitus

Funktionaalisen rahoituksen käsitteen loi 1940-luvulla taloustieteilijä Abba Lerner hahmotellessaan vaihtoehtoa valtavirtaiselle talouspoliittiselle doktriinille. Klassiseen talousteoriaan pohjautuvan talouspoliittisen ajatusmallin mukaan valtion – samoin kuin kotitalouksien – tulee onnistua tasapainottamaan taloutensa keskipitkällä aikavälillä. Valtion taloudenpidon onnistumista on siis arvioitava viime kädessä tiettynä ajanjaksona toteutuvien valtion tulo- ja menovirtojen erotuksella. Jatka artikkeliin Perustulo ja funktionaalinen rahoitus

Funktionaalinen rahoitus käytännössä

John Maynard Keynesin pääteos Yleinen teoria työllisyydestä, korosta ja rahasta julkaistiin vuonna 1936. Teoksessaan Keynes esitti niin kutsutun tuotannon rahateorian, jolla hän haastoi Sayn lakiin ja rahan kvantiteettiteoriaan nojanneen ortodoksisen teoriaperinteen. Ortodoksisessa taloustieteessä kapitalismi oli ymmärretty tasapainohakuisena ja vakaana talousjärjestelmänä, mutta tuotannon rahateoria osoitti epävakauden olevan kapitalistisen rahatalousjärjestelmän keskeinen ominaisuus. Jatka artikkeliin Funktionaalinen rahoitus käytännössä

Funktionaalinen rahoitus, valtio ja ilmastokriisi

Funktionaalisella rahoituksella tarkoitetaan suppeasti määriteltynä tilannetta, jossa valtion kulutusta ja rahoitusasemaa säädellään muut taloudelliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet kuin keskipitkän aikavälin budjettitasapaino mielessä. Nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä funktionaalisen rahoituksen mahdollistaa valtion monopoli valuutan eli yleisesti hyväksytyn maksuvälineen liikkeellelaskijana. Rahahierarkiassa valtioraha on siis korkeimmassa asemassa ja kaikki muut rahat, kuten yksilöiden väliset velkasuhteet tai liikepankkien väliset velkasitoumukset ovat selvitettävissä valtiorahalla.

Jatka artikkeliin Funktionaalinen rahoitus, valtio ja ilmastokriisi

Usein kysyttyjä kysymyksiä (UKK)

Olemme julkaisseet blogissamme tähän mennessä lähes 80 artikkelia. Niistä suurin osa on esitellyt varsin kattavasti rahatalousjärjestelmän analyysiamme. Tästä huolimatta meille esitetään tasaisin väliajoin perusasioita koskevia kysymyksiä, minkä antaa olettaa, ettei viestimme ole mennyt kaikilta osiltaan perille. Tästä syystä vastaamme seuraavassa meiltä usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos vielä tämäkin kysymys/vastaus-patteristo jättää käsittelemättä mieltäsi askarruttavia asioita, voit esittää lisäkysymyksiä kommenttiosiossa tai lähettää niitä anonyymisti sähköpostiimme (rahajatalous@gmail.com). 

Jatka artikkeliin Usein kysyttyjä kysymyksiä (UKK)

Mihin verotusta tarvitaan?

Raha ja talous -blogissa on esitetty usein väite, jonka mukaan verotus ei koskaan rahoita valtion kulutusta. Väite on synnyttänyt paljon hämmästystä ja lukuisia vastareaktioita – etenkin poliittisen vasemmiston piirissä. Monet ovat ymmärtäneet meidän sanovan, että verotus olisi jollakin tavalla vähäpätöistä tai jopa tarpeetonta.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Verotus on eräs nykyaikaisen rahatalousjärjestelmän keskeisimmistä elementeistä. Siitä luopuminen ajaisi koko talousjärjestelmän väistämättä kaaokseen. Jatka artikkeliin Mihin verotusta tarvitaan?

Vasemmisto etsii rahaa

Raha ja talous -blogin tekstejä julkaistaan tulevina kuukausina ideologiakriittisessä verkkojulkaisussa Revalvaatiossa.  Ensimmäinen julkaistu kirjoitus oli kestävyysvajetta ja funktionaalista rahoitusta käsitellyt teksti. Artikkeli näyttää herättäneen kiinnostusta myös uudessa vasemmistossa, joka on viime vuosikymmeninä tehnyt itsensä näkyväksi ennen kaikkea prekariaattiliikkeenä. Paskaduuni-käsitteen luojanakin tunnettu Eetu Virén arvostelee Revalvaatiossa julkaistussa kirjoituksessaan funktionaalisen rahoituksen ideologisia lähtökohtia (hyvinvointivaltio valtiollisen alistamisen muotona) ja arvioi neochartalistisen rahateorian epäonnistuvan todellisuuden selittämisessä pääasiassa siksi, että se jättää huomioimatta luotottajien vallan suhteessa valtioon.

Jatka artikkeliin Vasemmisto etsii rahaa