Asiantuntijat ovat alkaneet etsiä ratkaisuja Suomea koettelevaan investointilamaan (HS Talous 8.1.). Finanssikriisin seurauksena talouden investointiaste Suomessa ja euroalueella putosi useita prosenttiyksikköjä. Euroalueen painuttua uudestaan taantumaan viime vuoden lopulla investointien kasvunäkymät ovat heikentyneet.
Investointien kasvun pysähtymisestä ollaan syystäkin huolissaan. Rahataloudessa investointien merkitys ei rajaudu ainoastaan tuotantovälineiden ja infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Investointien kautta talouteen syntyy myös uutta kysyntää eli rahavirtoja. Koska investoinnit vaativat lähes aina ulkopuolista rahoitusta, kasvattavat ne myös rahan määrää taloudessa ja lisäävät siten talouden ostovoimaa.
Rahataloudessa kaikkea ostovoimaa ei koskaan käytetä, minkä vuoksi taloudessa on krooninen kysyntävaje. Yritykset eivät siis voi olla varmoja, löytyykö heidän valmistamilleen tuotteille aina kysyntää. Uudet investoinnit tulevatkin tarpeeseen säästämisestä seuraavaa kysyntävajetta täytettäessä. Investointien kasvu taloudessa vähentää aina yritysten riskiä epäonnistua tuotteidensa myynnissä. Siksi investointien kasvu vaikuttaa suoraan yritysten halukkuuteen työllistää. Investointiasteen ja työttömyysasteen välillä onkin käänteinen yhteys.
Viimeaikaisessa keskustelussa investointivastuu taloudessa on siirretty yksityiselle sektorille. Taantumassa, jolloin rahavirtojen kasvu on kääntynyt negatiiviseksi, yrityksillä ei kuitenkaan ole kannusteita investoida. Kysyntävaje on silloin kasvuaikojakin suurempi.
Taantumassa investointivastuu siirtyykin julkiselle vallalle. Lisäämällä investointeja ja alijäämäistä kulutusta hetkellisesti julkinen valta voi vaikuttaa nopeasti myös yritysten investointihalukkuuteen. Kun rahavirtojen määrä taloudessa kasvaa, myös yritysten luottamus vahvistuu.
Tällä hetkellä talouden todelliset ongelmat Suomessa ja euroalueella eivät liity liian korkeaan yritysverotukseen, liian alhaiseen koulutustasoon eikä myöskään liikeideoiden puutteeseen. Sen sijaan ongelmat liittyvät kysynnän puutteeseen, joka vahvistaa itseään alentamalla yritysten investointihalukkuutta.
Vain julkinen valta voi käynnistää uudelleen itseään ruokkivan positiivisen investointisyklin, joka on edellytys euroalueen taantuman taltuttamiselle. Niin kauan kuin poliittiset päätöksentekijät välttelevät vastuutaan, ongelmat Euroopan taloudessa jatkuvat.
Jussi Ahokas
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 13.1.2013.
Raha ja talous 
”Tällä hetkellä talouden todelliset ongelmat Suomessa ja euroalueella eivät liity liian korkeaan yritysverotukseen, liian alhaiseen koulutustasoon eikä myöskään liikeideoiden puutteeseen. Sen sijaan ongelmat liittyvät kysynnän puutteeseen, joka vahvistaa itseään alentamalla yritysten investointihalukkuutta.”
Onko työttömyyteen johtava kysynnän puute aina ihmisten elämänlaadun kannalta negatiivinen asia?
”Vain julkinen valta voi käynnistää uudelleen itseään ruokkivan positiivisen investointisyklin, joka on edellytys euroalueen taantuman taltuttamiselle.”
Onko positiivinen investointisykli aina ihmisten elämänlaadun kannalta positiivinen asia?
Eikö äärettömän kysynnän kasvun tavoittelemisen sijaan voitaisi keskittyä työn, vapaa-ajan ja tulojen uudelleenjakoon siten, että kaikille riittää, mutta ahkeria ja kykeneviä palkitaan paljon ja laiskoille tai kykenemättömille tarjotaan vain minimipalvelut?
Lama voi olla positiivinen asia, jos ihmisiä ei kiinnosta kuluttaa ja tehdä töitä, vaan heitä kiinnostaa ennemmin viettää vapaa-aikaa. Siirtyisin mielelläni esim 3-päiväiseen työviikkoon, jos se olisi työsopimuksen mukaan mahdollista ja jos minun ei tarvitsisi työnteollani kustantaa pöhöttynyttä julkista sektoria, joka haaskaa verorahoja turhuuksiin.