Talouspuhetta julkisesta keskustelusta ja ensi vuoden näkymistä

vuosivaihtuuLauri (L): Jussi, taas on aika vuoden päättävälle dialogille, jossa todetaan, että kaikki menee päin persettä.

Aloitetaan kuitenkin kuluvan vuoden saldosta. Mitä mieltä olet siitä?

Jussi (J): Huonompia aikoja ennustava dialogi tai muu kirjoitus taitaa tosiaan olla jo perinne. Kohtalaisen hyvin ovat ennustukset valitettavasti toteutuneet.

Blogin ja muun Raha ja talous -toiminnan vinkkelistä vuosi on ollut ainakin hektinen. Alkuvuodesta julkaistu kirjamme oli menestys ja sen pohjalta on järjestetty monia kiinnostavia tilaisuuksia. Se on ehdottomasti ollut vuoden positiivisin anti. Osaltaan kirjan ja blogin kasvaneen näkyvyyden vuoksi on vuoteen mahtunut kyllä sellaistakin vääntöä, jonka olisi mielellään jättänyt väliin. Kiristynyt julkinen talouspolitiikka- ja taloustiedekeskustelu jossain määrin yllätti minut. Ei vähiten laaduttomuudellaan. Kuinka itse summaisit kuluneen vuoden blogiaktivismin näkökulmasta? Lue lisää

Jälkikeynesiläisyyden irtaantuminen valtavirrasta ja viimeaikaisen keskustelun tolkuttomuus

KeynesJälkikeynesiläisyyden näkyvyys on Suomessa kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Tämän seurauksena olemme päässeet (tai päätyneet) keskusteluyhteyteen myös uusklassisten taloustieteilijöiden sekä heidän maallikkoihailijoidensa kanssa. Lue lisää

Rahatalous haltuun -luentosarjan materiaalit, osa 2

tvopistoHelsingin työväenopistolla pitämämme Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta -luentosarja päättyi tämän viikon tiistaina (18.11.) luentoon, joka käsitteli kysynnänsäätelypolitiikan mahdollisuuksia 2010-luvulla. Tämä ja muut luentosarjan luennot pohjautuivat samannimiseen kirjaamme. Julkaisimme ensimmäisen kahden luennon esitykset jo aikaisemmin. Lue lisää

Raha ja talous -klubi 2: Antti Rinne

rahataloushaltuunRaha ja talous -klubin historian toinen istunto pidetään torstaina 20.11. Helsingissä Ravintola Toverissa (Castréninkatu 3) kello 18.00 alkaen. Tällä kertaa Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan vieraaksi saapuu valtiovarainministeri Antti Rinne. Lue lisää

Potentiaalinen BKT, rakenteellinen alijäämä ja finanssipolitiikan rajat

potentialSuomen talouspolitiikkaa on vuoden 2013 alusta lähtien määrittänyt tuolloin voimaan astunut finanssipoliittinen sopimus. Sopimuksessa Suomi on 25 muun EU-maan rinnalla sitoutunut siihen, että se pitää keskipitkällä aikavälillä niin kutsutun rakenteellisen julkisen talouden alijäämänsä BKT-suhteen alle 0,5 prosentissa. Niin kauan kuin julkisen velan BKT-suhde pysyy alle 60 prosentissa, sopimus sallii 1 prosentin rakenteellisen alijäämän. Lue lisää

Rahatalous haltuun -luentosarjan materiaalit, osa 1

tvopistoPidämme Helsingin työväenopistolla luentosarjan, joka pohjautuu Rahatalous haltuun – irti kurjistavasta talouspolitiikasta -kirjaamme. Luentosarja koostuu viidestä luennosta, joissa käsitellään laaja-alaisesti rahan olemusta ja historiaa, rahatalouden perusdynamiikkoja ja makrotalouspolitiikan vaihtoehtoja. Julkaisemme blogissamme luentosarjan esitykset, joten nekin, jotka eivät pääse paikan päälle luentoja kuulemaan, voivat tutustua luentojen sisältöön. Lue lisää

Maailmantalouden härkähirviö

minotheseusKreikkalaisen mytologian Minotauros syntyi, kun rakkauden jumala Afrodite antoi Kreetan kuningatar Pasifaen rakastua palavasti jumalaiseen härkään. Afroditen teko oli kosto jumalia petkuttaneelle kuningas Minokselle. Oraakkelin ohjeistamana Minos rakennutti vaaralliselle ja ihmisverta himoinneelle Minotaurokselle monimutkaisen labyrintin, josta hirviö ei koskaan osaisi vapauteen.

Ateenan kanssa käydyn voittoisan sodan jälkeen Minos määräsi ateenalaiset luovuttamaan yhdeksän vuoden välein seitsemän nuorta miestä ja seitsemän nuorta naista uhrattavaksi Minotaurokselle.  Uhraaminen jatkui, kunnes Ateenan kuningas Aigeiuksen ottopoika Theseus suoritti urotyön ja surmasi pahamaineisen pedon tämän labyrintissa. Samalla Kreetan sortovalta päättyi ja Ateena vapautui kaikista velvoitteista Minoksen valtakuntaa kohtaan. Lue lisää

Vankina pienen avotalouden ajattelussa

vankilaEuroalue on vaipumassa kolmanteen taantumaan vuoden 2008 jälkeen. Kesän jälkeen talous on yskähdellyt niin talousalueen reunoilla kuin myös sen ytimessä, kun Saksankin talous on alkanut näyttää merkkejä haavoittuvuudesta. Viimeiset tilastotiedot ovat kertoneet Saksan teollisuustuotannon ja viennin supistumisesta. Sijoittaja- ja yritysluottamus Saksassa on heikentynyt jo viime keväästä asti. Lue lisää

Valtavirran kanssa keskustelemisen vaikeudesta

managing-difficult-behaviour-350x230Viime vuosina Suomen näkyvimmät taloustieteilijät ovat toistuvasti vaatineet hallitukselta työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Tämä argumentaatio on nojannut hyvin perinteiseen uusklassiseen ajattelutapaan, jossa korostetaan, että pitkällä aikavälillä kokonaistuotannon kehitys riippuu ainoastaan työn tarjonnasta, tuottavuudesta sekä pääoman määrästä. Samalla yleensä oletetaan, että näistä ainoastaan työn tarjontaan voidaan vaikuttaa suoraan talouspoliittisilla päätöksillä. Niinpä jos Suomessa halutaan voimistaa talouskasvua, on tehtävä työn tarjontaa lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi työurien pidentäminen sekä toisaalta vallitsevan reaalipalkkatason heikentäminen.

Lue lisää

Investointihalukkuudesta

investoijatEuroalueen talous ei edelleenkään osoita vahvoja elpymisen merkkejä. Kevään aikana euroalueen ulkopuolisen viennin kasvu nostatti odotuksia, että vuodesta 2011 jatkunut talouden alakulo olisi viimein päättymässä. Kesän aikana suhdannetilanne kuitenkin heikkeni voimakkaasti ja hintojen nousun hidastuminen on jatkunut. Tämän seurauksena Euroopan keskuspankki aloitti uuden elvytyskierroksen ja laski samalla ohjauskorkonsa käytännössä nollaan. Lue lisää

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 2 908 muun seuraajan joukkoon